Nuoren naisen pyrkimys pysyvään painonhallintaan Dukan-dieetin avulla

5.6.2011

3. päivä

Aamuvaa'an tulos oli jälleen mukava, paino on nyt 72,8kg, eli eilisestä lähtenyt 0,6kg. Päänsärky oli aamulla poissa, mutta veikkaan että se tulee vielä päivän mittaan takaisin. Poikaystäväkin sai hyviä uutisia työhaastattelustaan: työt alkavat ensi viikolla! Jes!

Söin tänään ihan reilun aamupalan. Kolme jauhelihapihviä (pieniä), kuutisen siivua kalkkunaleikettä ja oat bran galette. Maistoin galeten taas vaniljalla, mutta eilisen parin tipan sijaan laitoin teelusikallisen uutetta ja vielä pikku lorahduksen päälle. Maku oli ihan kohdallaan. Ostan tänään savulohta ja syön huomisen galetteni suolaisena versiona lohen kanssa. Tänään ajattelin tehdä myös uunikalaa kun tuli kahta erimerkkistä kalaa ostettua. En muista tähän hätään mitä kaloja ne olivat, mutta kerron myöhemmin kunhan pääsen ruuanlaittopuuhiin.

Fiilis koko dieetistä on edelleen tosi korkealla. On todella kiva mennä aamulla vaa'alle kun painoa on joka kerta vähän vähemmän. Se on mannaa motivaatiolle, ihan niin kuin kirjassa luvattiin. Sivuvaikutuksena on tähän saakka ollut vain se iltaa kohden iskevä päänsärky. Väsymystäkin varmaan on jonkun verran, mutta koska vietän lähinnä aikaa kotona, ei sitä huomaa. Koiran kanssa käyn tietysti ulkona lenkillä sen puoli tuntia päivässä (ja koira pääsee sen lisäksi läheiselle niitylle juoksentelemaan monta kertaa päivässä) ja kaupassakäynnit sun muut arjen asiat hoidan lähes päivittäin, mutta aika kotikissana tässä tällä hetkellä elellään. Olen aina ollut aika koti-orientoitunut (äiti sanoisi että sellaisia ne Ravut ovat..) ja rakennan mielelläni pesää jossa on kiva oleskella. Olisi ihana päästä remppailemaan ja laittamaan puutarhaa, mutta ei ole vielä omistusasuntoa (eikä omaa pihaa) joten saavat nuo unelmat vielä odottaa.

Aamulla loikoilin sängyssä ja mietin kaikkia ihania vaatteita jotka näyttävät päälläni hyvältä sitten kun olen laiha. On ihan mahtavaa ajatella ettei siihen tavoitepainoon ole ikuisuuksia, vain muutamia kuukausia! Sellainen aikahan menee ihan hetkessä. Muistan aikaisemmilta laihdutuksilta sen hyvän ja itsevarman olon joka valtaa kun on lähellä tavoitetta ja vaatteet mahtuvat päälle eikä joka paikasta pursuile läskiä. Kun läskinä haluaa vältellä peilejä, laihana ei tunnu saavan niistä tarpeekseen! Jos sen hyvän olon saa pidettyä mielessään mielitekojen hetkellä, on laihtuminen jo paljon helpompaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti