Suunnittelu

Dukanin kirjan ostettuani luin sen itse dieettiä käsittelevän vaiheen yhdessä illassa. Olisin halunnut aloittaa saman tien. Tiedätte varmaan sen valtavan määrän motivaatiota, joka valtaa laihdutuksen alkuvaiheessa (ja joka useimmiten on kadonnut kuin pieru Saharaan päivien tai viikkojen kuluttua). Poikaystäväni sanookin että jos dieetin suunnittelu laihduttaisi, olisin oikea luuviulu. Teen muistiinpanoja ja kaavioita, listoja ja taulukoita ja pursuan laihdutusintoa. Yleensä motivaatiota kestää vähän reilu viikon. Sitten näen kaupassa aivan vastustamattoman leivosvalikoiman, ääriään myöten pursuilevat suklaahyllyt ja pakastealtaassa uiskentelevat ranskalaiset ja nuggetit. Saatan aluksi huijata itseäni että "syön vain tämän yhden illan ja sitten palaan ruotuun". Ei niin koskaan käy. Seuraavana päivänä syön edellisen päivän tähteet ("koska ei niitä roskiinkaan viitsi heittää kun ahneuksissaan tuli ostettua niin paljon kaikkea") ja siitä se kierre sitten lähtee. Jossain vaiheessa huomaan että laihis on lentänyt ikkunasta ja paino on joko alkulukemissa tai jopa sen yli. Pidän matalaa profiilia kaiken muun paitsi syömisen suhteen ja parin kuukauden päästä suunnittelen taas innolla uutta "tällä kertaa kestävää" laihdutusyritystä.

Miksi tämä dieetti sitten kestäisi? No ensinnäkin minulla on apuna Tohtori Dukan. Hän kertoo minulle kirjassaan tasan tarkkaan mitä saan syödä ja mitä en, ja mitä minun täytyy tehdä dieetin missäkin vaiheessa. Dukan painottaa että laihduttajaa ei missään nimessä saa jättää yksin dieettinsä kanssa, vaan laihduttaja tarvitsee jonkun ohjaamaan ja kulkemaan edellä. Mielelläni jätän "vastuun" dieetistäni jonkun muun käsiin. Minun täytyy vain noudattaa Dukanin ohjeita täsmällisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Uskon ja luotan tässä vaiheessa vakaasti Tohtori Dukanin sanaan. Kun on aika tarkastella tuloksia, punnitaan myös Dukanin lupaukset. Siihen saakka lupaan hoitaa oman osani diilistä. Ja mikä parasta, Dukan lupaa tuloksia nopeasti. Jo laihdutuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen pitäisi muutaman kilon olla karissut, ja ensimmäinen vaihe kestää vain viitisen päivää.

Tiedän että olen kuin malliesimerkki epäonnistuvasta laihduttajasta. En halua ottaa vastuuta painostani ja epäonnistumisistani vaan keksin tekosyitä ja loppujen lopuksi koitan vain olla ajattelematta asiaa. Hukutan sisäisen laihan ihmiseni suklaavuoren sisään. Tiedän myös että on varmaan muiden mielestä tyhmää ja lapsellista jättää vastuu laihtumisesta jonkun kirjan ja sen kirjoittajan varaan. Mutta jos se toimii minulla niin miksipä ei. En sentään yritä voittaa Täydellisin Ihminen -kilpailua, haluan vain laihtua. Olen sitten vaikka sieltä heikommasta päästä ihmiskuntaa, niitä tyyppejä, joilla ei ole tarpeeksi tahdonvoimaa olla tarttumatta siihen suklaapatukkaan tai sipsipussiin. Syyt syömiseeni ovat nekin varmasti jonkun mielestä mielenkiintoisia, mutta minua ei sen kummemmin kiinnosta miettiä miksi syön. Syömisestä tulee hyvä olo, olen addikti, se siitä. Voisi kai sanoa että olen nyt vieroituksessa Tohtori Dukanin klinikalla. Dukan lupaa, että jo parin päivän päästä syömishimot laantuvat huomattavasti. Saapa nähdä!