Esittäytyminen

Heipä hei! Suoritan tässä pikaesittäytymisen jotta pääsemme nopeasti itse asiaan!

Olen vajaa kolmekymppinen naisihminen, joka on koko elämänsä jojoillut painonsa kanssa. Nuorena olin liikunnallinen ja hyvin aktiivinen ja paino ei ollut ongelma. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä kuvioihin tuli silloinen poikaystävä, jonka myötä harrastukset jäivät yksi kerrallaan ja painoa alkoi kertyä. E-pillereiden aloitus boostasi painonnousua vielä reippaasti. Parikymppisenä huomasinkin siis olevani ylipainoinen. Äiti oli hyvin kärkkäästi kyllä huomautellut aiheesta jo pitemmän aikaa, mutta itse en jotenkaan vain sitä ollut huomannut. Liikunta oli jäänyt melkein kokonaan ja syömiset keskittyivät roskaruokalinjalle.

Kokeilin Painonvartijoita, joilla sainkin muutaman kilon tiputettua, mutta kiinnostus ja motivaatio loppuivat kesken. Siitä eteenpäin tähän päivään saakka olen useimmiten pisteitä tai kaloreita laskemalla laihdutellut ja sitten taas lihonnut. Joskus on paino käynyt tosi kivoissa lukemissa ja olo ollut tosi hyvä ja tietysti olen vannonut että en piru vie anna enää koskaan niiden kilojen tulla takaisin. Mutta kappas, tässä sitä taas ollaan läskeinä, painoindeksi piirun verran päälle 30.

Asialle on nyt tehtävä jotain, pysyvästi. Olen viime aikoina törmännyt netissä useaan otteeseen puheisiin Dukan-dieetistä. "Se on se jolla Hollywood-julkkikset laihduttavat!" Päätin tutustua asiaan tarkemmin ja ostin Kindleen Tohtori Dukanin kirjoittaman dieettikirjan. Maksoi vajaat viisi puntaa (jep, asun Brittilässä). Olin netistä lukenut jo etukäteen kuvauksia dieetistä ja muiden Dukanistien blogeja, ja olin päättänyt että jos kirja vakuuttaa, ryhdyn itsekin tuolle dieetille. Ja kirjahan vakuutti.

Olen aina enemmän tai vähemmän aktiivisesti pitänyt blogia (viime aikoina vähemmän, ei ole oikein ollut kirjoittamisen aiheita) joten laihdutusblogi oli heti kirjan luettuani seuraavana mielessä. Netistä löytyy kasapäin hyvin aloitettuja laihdutusblogeja, jotka sitten kuitenkin yhtäkkiä loppuvat kun kirjoittajan motivaatio on kokenut romahduksen. Tulen taistelemaan kynsin ja hampain jotta tämä blogi ei olisi yksi niistä. Saatte siis luvan osoitella sormella ja nauraa pilkkanaurua jos blogi jää muutaman merkinnän jälkeen unholaan ja jatkan elämääni läskinä. Mutta otan mielelläni vastaan onnittelut jos (ja kun!) onnistun ja pääsen jatkamaan elämääni terveenä, normaalipainoisena ja onnellisena. Tästä se alkaa!