Apua, tanssilattialla on norsu!

Hui! Halloweenin lähestyessä kaiken maailman pelottavuudet ovat ajankohtaisia, mutta meikäläisellä on edessä tapahtuma joka nostaa niskakarvat pystyyn ihan jo pelkästä ajatuksesta. Nimittäin vaa'alle astuminen. Opiskelupaikkakunnalle muutettuamme olemme syöneet kuin pienet possut. Aluksi siksi, että jouduimme asumaan vähän aikaa hostellissa, jossa ei ollut ruuanlaittomahdollisuuksia. Mutta muutimme jo reilu kuukausi sitten omaan kämppään, jossa kotiruuanlaitto onnistuisi mainiosti. En ole kuitenkaan laittanut "oikeaa" ruokaa kuin ehkä kaksi kertaa, eli olemme eläneet pelkällä valmispitsalla, pastalla, kekseillä, suklaalla, perunavohveleilla (vähän kuin ranskiksia, mutta vohvelin muotoisena) ja kaikella mahdollisimman epäterveellisellä ja halvalla.

Viimeksi kävin vaa'alla noin kuukausi sitten, ja olin jo hujahtanut reippaasti yli alkuperäisen aloituspainon. Voi surkeus. Olen laiska, saamaton, täysin itsekuriton, ruma ja läski. Olin viime viikonloppuna katsastamassa paikallista yöelämää ja tunsin itseni tanssilattialla jättimäiseksi norsuksi. Kävin pari päivää sitten kylvyssä ja maha ei mahtunut veden alle (paitsi kun käännyin tuskastuneena mahalleni, mutta silloin taas pinnan yläpuolelle jäi kuikkimaan jättimäinen perse). Miksi, oi miksi olen taas kerran päästänyt itseni tähän kuntoon? Onko mitään järkeä ylipäänsä yrittää laihduttaa, kun paino kumminkin oman itsekurittomuuden ja laiskuuden takia tulee takaisin? Olenko tuomittu (lue: tuominnut itseni) olemaan läski ikuisesti?

En tiedä mitä tässä nyt pitäisi tehdä. Kaipaisin apua laihduttamiseen ja elämäntapojen muutokseen, mutta mistä sitä muka voisi saada? Meillä ei ole penniäkään ylimääräistä rahaa tällä hetkellä ja on helpompaa ja halvempaa syödä epäterveellisesti. Olen aina haaveillut jonkinlaisesta personal trainerista, joka taianomaisesti saisi minut tykkäämään liikunnasta ja pitäisi huolen että syön terveellisesti. Juupa juu, elokuvissa ehkä. Tällä hetkellä ollaan ihan eri leffassa, nimittäin tämän rainan pääosassa ei ole se päättäväinen läski, joka kuntoilu- ja vihannesmontaasin kautta saavuttaa sisäisen rauhan ja normaalipainon. Ehei, tässä elokuvassa seurataan tietokoneen ääressä volluvaa epämääräistä rasvamöykkyhirviötä, joka toisinaan osoittaa etäisiä elämän merkkejä, mutta lopulta kuitenkin keskittyy vain ympärysmittansa ja massansa kasvattamiseen.

Ja nyt kun kerran päästiin itsesäälissä aivan uudelle tasolle, etsitäänpä asiasta valoisa puoli: ei tarvitse hommata pukua halloween-bileisiin kun näyttää hirviöltä ihan omasta takaa!

Pöh.

Pakollinen blogitauko

Muutimme viime viikolla Walesiin ja uudessa kämpässä ei näillä näkymin ole nettiä ainakaan pariin viikkoon. Kamalaa olla ilman nettiä niin pitkään, kun jo muutama päivä tuntuu aika pahalta. Tulin nyt kuitenkin ilmaisesta wifi-spotista pikaisesti kertomaan, että palaan kyllä bloggailemaan heti kun netti toimii. Siihen saakka kuulemiin!

Hyvä alku

Dieetti on pyörähtänyt käyntiin ihan mukavasti. Tänä aamuna paino oli 75,7kg, eli 1,5 kiloa on parissa päivässä lähtenyt. Nesteitähän ne pudotetut kilot tietenkin aluksi ovat, mutta tästä se taas lähtee. En oikeastaan ole kunnolla Dukania noudattanut, varsinkaan Attack-vaiheen sääntöjä, sillä olen syönyt tomaattia ja mozzarella-juustoa ja jopa muutaman palan tummaa suklaata päivässä. Minulla ei tällä kertaa jotenkaan motivaatio riittänyt siihen, että jätän tiukasti kerralla kaikki herkut pois. Voisi siis ehkä sanoa että tällä hetkellä olen enemmänkin karppaaja kuin Dukanilainen.

En ole syömisiäni kirjoitellut mihinkään ylös enkä sen kummemmin tarkkaillut määriä. Syön vähärasvaisesti ja vähähiilihydraattisesti ja tarkistan syömisiä sitten jos paino alkaa junnailla. Nyt on ihan hyvä fiilis taas kun sai dieetin käyntiin ja ei ole koko ajan ihan ähky olo.

Vihdoinkin!

No viime viikolla en sitten saanut aikaiseksi aloittaa dieettiä. Sen sijaan mässäilin oikein olan takaa. Ajattelin joka päivä, että "tämä on nyt vika mässäilypäivä ja huomenna alkaa laihis, joten tänään pitää mässäillä kunnolla". Huoh. En edes kehtaa kertoa mitä vaaka näytti tänä aamuna. Ällöttää oma selkärangattomuus.

Tänään kuitenkin on taas dieetin "ensimmäinen" päivä. Näitä uusia alkuja on jo aika monta, mutta ei auta kuin toivoa ja tehdä töitä sen eteen, että tämä alku olisi se viimeinen. Kuten jo olenkin sanonut, aion olla pikkiriikkisen sallivampi tällä kertaa ainakin rasvojen suhteen. Sallin myös itselleni teelusikallisen hunajaa teessä kerran tai pari päivässä. Kauraleseet aion syödä muffinssin muodossa, sillä galette on alkanut kyllästyttää aika kovasti.

Tästä se taas alkaa.

Suunnittelua

Minä ja tämän blogin lukijat ovat varmaankin huomanneet dieettiäni vaivaavan ongelman. Nimittäin kotona ollessa Dukanilla oleminen sujuu todella mallikkaasti ja paino putoaa. Mutta heti kun elämänrytmi muuttuu vähänkin, loman tai reissujen takia, dieetti kokee täydellisen lässähdyksen. Olen miettinyt miten tämän voisi estää ja ainoa keino jonka olen keksinyt on, että sovellan dieettiä hieman. Tai oikeastaan kehitän Plan B:n niille päiville/viikoille, jolloin normi-Dukan ei onnistu. Sitten aloin miettiä myös ihan tavallista karppausta ja että toimisiko se kohdallani paremmin. Hmm hmm vaikeita päätöksiä. Voisin esim. aloittaa taas Dukanin Attack-vaiheella (koska siitä saa niin kivasti alkumotivaatiota ja painon putoaminen lähtee nopeasti käyntiin) ja sitten jatkaa sovellettua Cruisea, jossa sallisin vähän rasvaa ja pitäisin PP-päiviä harvemmin, esim. kerran viikossa. Hiilarit pitäisin toki minimissä, mutta en olisi ihan niin "hysteerinen" niiden suhteen. Jos on joskus pakko syödä esim. pastaa, valitsisin sitten kokojyvävaihtoehdon. Tekisi mieli pitää myös marjat ja hedelmät ruokavaliossa, koska omistan ihanan smoothie-koneen ja omatekemät smoothiet ovat mainio välipala.

Tämä dieetin muutos tulee nyt ajankohtaiseksi senkin takia, että aloitan noin kuukauden päästä opiskelut ja en yhtään tiedä miten Dukanointi sitten onnistuisi. Opiskelijaelämän alussa tulee myös alkoholinkäyttö varmasti kohoamaan asteen jos toisenkin... Yritän joka tapauksessa tämän päivän aikana saada tehtyä päätökseni dieetin kohtalosta, sillä maanantai olisi kiva päivä taas jatkaa laihdutusta. Selailen motivaatioksi H&M:n syksyn kuvastoa, joka tosin on täynnä ihan kamalan värisiä vaatteita! Hallitsevana väriteemana tuntuu olevan vauvankakan eri vivahteet, pääosissa vanha klassikko: sinappikakka.

Ja taas kotona

Olipas kiireiset kaksi viikkoa kun en ehtinyt käydä ollenkaan täällä päivittämässä. En jaksanut myöskään taistella hirvittävän hitaan netin kanssa, joka isälläni siellä keskellä metsää on. Nyt olen joka tapauksessa taas kotona ja olisi aika miettiä dieettiasioita. Kuten arvata saattaa, en Dukanilla pysynyt loman aikana ja jälleen kerran kilot ovat kertyneet takaisin... Nyt menee taas varmaan pari päivää ennen kuin pääsee takaisin kotirytmiin, joten jatkan Dukania muutaman päivän sisällä. Väsyttää ihan hirveästi vuorokauden matkustamisen päälle, joten vetäydyn hetkeksi päiväunille. Näkemisiin pian!

Kiire!

Olen juuri lähdössä lentokentälle ja Suomeen! En pääse varmaankaan pariin päivään päivittämään blogia, mutta tulen heti kun pääsen. Ensi yön vietän Heathrow'n lentokentällä, jonne joudun täältä ensin lentämään ja vasta huomenna pääsen Suomeen. Tulee olemaan aika tylsä yö, mutta eipä mahda mitään. On minulla Kindle, Nintendo DS ja läppäri pitämässä seuraa. Heippa siis vähäksi aikaa!

Takaisin ruotuun, vihdoin

Sain tänään raahauduttua vaa'alle ja paino oli odotetustikin noussut. Vaaka näytti 72,9kg, eli 1,5 kilon repsahdus oli sitten tällä kertaa. Mutta nyt taas pari päivää proteiineilla, kyllä se siitä. Neljä päivää mässäilyä saa luvan riittää. Torstaina matkustan Suomeen pariksi viikoksi, joten saa nähdä miten dieetin kanssa taas käy. Sanoisin että totta kai koitan olla Dukanilla parhaani mukaan, mutta onhan se nähty edellisiltä reissuilta miten siinä helposti käy. Tuntuu jojoavan nyt paino ärsyttävästi enkä meinaa päästä alkua pidemmälle. Mutta onhan se kai parempi kuin että lihoisin koko ajan lisää.

Light-limsojen juonti on tuonut tutun ärtyneisyyden mukanaan joten täytyy taas harkita niiden vähentämistä. Koitan pitää vesipulloa käsivarren mitan päässä koko ajan, niin ei ehtisi tulla limsajano.

Minulla on koneella tallennettuna kansiollinen motivaatiokuvia, menenkin seuraavaksi niitä katselemaan. Poikaystävä ehdotti nimittäin ulkona syömistä täksi illaksi ja pitää kerätä motivaatiota kieltäytymiseen. Ei ole läskillä helppoa. =P

Aaaargh

Ääääh, en vieläkään ole päässyt takaisin ruotuun! Siksi inhoan tuollaisia "pakollisia" taukoja dieetistä, kun en sitten millään meinaa saada itseäni jatkamaan dieettiä. Dukanilla on niin helppo olla eikä ole mielitekoja, mutta sitten kun tulee tauko, kaikki menee päin persettä. Sanon aina että huomenna sitten varmasti jatkan Dukania, mutta sitten löydän aamulla suklaapatukan ja sorrun "vielä yhdeksi päiväksi". Ärsyttää!!!! Miten ihmeessä minä saisin itseäni niskasta kiinni, olisiko kenelläkään hyviä vinkkejä?

Ai niin, kiitos kaikille jotka kommentoivat edellistä merkintää, kaipasinkin hieman sympatiaa sen ihme kokemuksen jälkeen. Yritän parhaani mukaan unohtaa koko kamalan illan nyt kun saimme autonkin siivottua ja se ei haise enää järkyttävästi oluelle.

Kotona ollaan

Väsyttää aika pirusti, mutta nyt on pakko vähän avautua jollekin. Nimittäin sen lisäksi että eiliset bileet pilasivat hetkeksi dieettini, oli muutenkin ehkä elämäni paskin ilta. Poikaystävä ei ollut nähnyt kavereitaan melkein vuoteen, eikä hän yleensä muutenkaan vietä aikaa sen porukan kanssa. Hän varoitti jo etukäteen että ne tyypit ovat aika ronskeja puheiltaan ja välillä hölmöilevät muutenkin, mutta emme kumpikaan olisi arvanneet miten perseestä ilta voikaan olla.

Poikaystävä sai aika paljon sietää vittuilua ja "leikkimielistä" tönimistä ja sellaista poikien painimista heti alusta asti. Aina kun poikaystäväni ei ollut samassa huoneessa kanssani, jouduin kuuntelemaan ihan hirveän törkeää puhetta muutamalta tyypiltä. Yritin aluksi sanoa että ihanko oikeasti te puhutte noin naiselle, mutta se vain pahensi asiaa. Poikaystävänikin yritti hillitä heidän puheitaan aina paikalla ollessaan, mutta ei se mitään auttanut. Emme voineet tehdä asialle oikeastaan mitään, sillä heitä oli enemmän ja vastaansanomisesta olisi seurannut vain ongelmia. En viitsi tähän kirjoittaa mitä kaikkea minulle sanottiin ja ehdoteltiin, mutta illan teemana tuntui olevan minun oloni mahdollisimman tukalaksi saaminen. Luulisi että varsinkin toisesta maasta tullut uusi henkilö yritettäisiin saada tuntemaan olonsa kotoisaksi, mutta tuntui että he yrittivät täysin päinvastaista. Ehdotteluihin kuului poikaystäväni haukkuminen ja he sanoivat että saisin jonkun paljon paremmankin, esimerkiksi yhden heistä. Mietin mielessäni että mieluummin järsisin oman käteni poikki kuin olisin sellaisten kusipäiden kanssa. He myös kuvailivat todella yksityiskohtaisesti mitä tekisivät kanssani ja kyselivät kaikkea todella törkeää. Olin vain hiljaa ja välillä koitin siirtyä toiseen huoneeseen, mutta he tietenkin seurasivat. Törkypuheet jatkuivat koko illan ja yön ja laskin suunnilleen minuutteja siihen että aamu tulisi ja pääsisimme lähtemään.

Yhdessä vaiheessa tyypit taas riehaantuivat ja poikaystävää kannettiin pitkin taloa parin tyypin toimesta. Huomasin vähän ajan päästä että hän on ihan valkoinen. Kaverit alkoivat olla liian kovakouraisia ja kun poikaystävä yritti päästä irti heidän otteestaan, hänen kylkiluunsa jotenkin kruntsahtivat ja häntä sattui ihan oikeasti. Lopulta tyypit päästivät hänet alas ja hän ei meinannut edes pysyä tolpillaan. Poikaystäväni ei juonut koko iltana kuin kaksi olutta näön vuoksi, koska hän sanoi että bileet näyttävät vähän siltä, ettei siellä kannata olla humalassa. Olin samaa mieltä ja siemailin paria siideriä mahdollisimman hitaasti.

Joka tapauksessa poikaystäväni sanoi, että hän haluaa mennä johonkin lepäämään, sillä häntä sattui (mutta mitään ei onneksi ollut murtunut tai muutenkaan pahempaa vahinkoa tapahtunut). Bileiden isäntä vei hänet tyhjään huoneeseen jossa hän pääsi makuulle. Poikaystäväni yritti saada minuakin jäämään nukkumaan, mutta tiesin että muut ihan varmasti suunnittelisivat kaikkea typerää meidän varallemme jos olisimme molemmat nukkumassa, joten jäin istumaan muiden kanssa varmistaakseni, että voin ehkä estää typerimmät suunnitelmat. Ja oikeassa olin, vähän ajan kuluttua muut alkoivat suunnitella "hauskaa" jekkua, jossa he ajaisivat poikaystäväni kulmakarvat ja hiukset. Sain aluksi tempun estettyä sanomalla että poikaystävällä alkaa keskiviikkona uusi työ, joka on erittäin tärkeä ja siellä ei katsota hyvällä tuollaisia temppuja, oli se sitten kenen syy tahansa. Vähäksi aikaa tyypit siis unohtivat tuollaiset typeryydet, kunnes bileiden isännän äiti ehdotti samaa temppua uudestaan. Siis luitte oikein, äiti! Siinä vaiheessa olin menettänyt jo lähes kaiken toivon ihmiskuntaan. En vieläkään voi uskoa miten aikuiset ihmiset olivat siellä talossa samalla tasolla kuin teini-ikäiset lapsensa! Järkyttävää. Äiti myös istui samassa huoneessa kuuntelemassa niitä törkypuheita joita muut minulle puhuivat ja hän vain nauroi mukana. Luulisi että toinen nainen ymmärtäisi ettei kukaan halua sellaista kuunnella, mutta olin väärässä siinäkin. Todella kuvottava ihminen.

No seurue lähti estelyistäni huolimatta toteuttamaan suunnitelmaa. Poikaystäväni oli onneksi puoliunessa ja menetti vain pikku tupsun kulmakarvoja, mutta meininki oli mennyt ihan liian pitkälle. Yksi tyypeistä yritti myös ajaa minun hiuksiani ja kulmakarvojani, mutta olin onneksi sen verran vieras vielä heille, että napakka sanominen riitti lopettamaan sen touhun. Menin siinä vaiheessa itsekin nukkumaan poikaystävän viereen, mutta kulmakarvatemppu yritettiin toteuttaa vielä kaksi kertaa ja lopulta koko hereillä ollut seurue tuli yhtäkkiä meidän huoneeseen ja alkoi poltella siellä tupakkaa ja jatkaa juomistaan ja vittuiluaan. Siinä vaiheessa poikaystäväni sai tarpeekseen. Hän sanoi että me lähdemme nyt kotiin. Hän oli jo ajokunnossa, mutta ongelmana oli se, että talon omistaja oli tahallaan parkkeerannut autonsa siten, että meidän auto jäi nalkkiin emmekä pääseet lähtemään. Pyysimme että auto siirrettäisiin, mutta muut vain nauroivat ja sanoivat että minkäs teet, ette taida lähteä yhtään minnekään.

Siinä vaiheessa tilanne meni vielä naurettavammaksi. Pari ärsyttävintä tyyppiä hermostui siitä, että poikaystäväni ei mennyt mukaan "hauskanpitoon" ja he kaatoivat kolme pulloa olutta meidän auton penkeille!! Sen lisäksi he sylkivät autoomme ja yksi yritti tehdä autoon tarpeensa. Ihan käsittämätöntä käytöstä. Silloin poikaystäväni sanoi että joko talon omistajan auto siirretään tai soitamme poliisit. He eivät uskoneet ja kieltäytyivät edelleen siirtämästä autoa. Soitimme siis poliisit. Jouduimme odottamaan aika pitkään ja muut pilkkasivat meitä siinä ulkona odotellessamme että missäs teidän poliisit viipyvät, eivät taida olla tulossa ollenkaan. Lopulta poliisit kuitenkin tulivat. Muut liukenivat nopeasti paikalta takaisin sisälle ja selitimme poliiseille mikä oli tilanne. He näkivät että autoamme oli vahingoitettu ja he tajusivat miten hankalassa tilanteessa olimme. Aluksi he sanoivat etteivät oikein voi tehdä mitään jos auton omistaja ei suostu autoa siirtämään. Olin jo ihan epätoivoinen siinä vaiheessa, mutta onneksi poliisit näyttivät huomanneen etteivät he voi jättää meitä sinne, sillä autoamme olisi ihan varmasti vahingoitettu ja pari pahinta tyyppiä bileistä oli uhkaillut poikaystävääni ja sanonut että he tietävät missä asumme jne. Se kamala äiti tuli pihalle juttelemaan poliisien kanssa ja koitti väittää että he olivat vain yrittäneet estää poikaystävääni ajamasta humalassa. Hän valehteli poliiseille törkeästi päin naamaa ja kieltäytyi luovuttamasta blokkaavan auton avaimia. Kuulin poliisien juttelevan keskenään että miten se nainen selvästi vain halusi aiheuttaa draamaa ja miten he uskoivat meitä eivätkä muita talossaolijoita. Hyvä niin, sillä olisi ollut kamalaa jos meitä ei olisi uskottu. Yhdessä vaiheessa se nainen kehtasi jopa sanoa että kaadoimme itse kaljat autoon! Poliisit sanoivat ettei asia ole niin, ja nainen sanoi että mitenkäs sen todistatte, tässä on sana sanaa vastaan. Hän myös sanoi että poliisit eivät voi mennä sisälle taloon ellei heillä ole kotietsintälupaa. Poliisit nauroivat ja sanoivat että nainen ei selvästi tiedä mitään siitä miten asiat oikeassa elämässä menevät ja että hän on katsonut liikaa poliisisarjoja. Kylläpä tuntui hyvältä kuulla se.

Tilanne meni siihen, että joko nainen antaa avaimet ja poliisit siirtävät auton, tai poliisit pidättävät sen henkilön joka sotki autoamme. Ainoa henkilö joka oli puolellamme, oli bileiden isäntä, synttärisankari. Ei hänkään kuitenkaan voinut tehdä oikein mitään muuta kuin yrittää ylipuhua äitiään antamaan auton avaimet. Nainen ihan lopulta todella vastahakoisesti antoikin avaimet poliisille ja pääsimme lähtemään. Sitä ennen nainen mulkoili poikaystävääni ja sanoi miten hän on muuttunut ja että ennen hän olisi vain nauranut muiden mukana. Poikaystäväni sanoi ettei ikinä ennen ole joutunut sietämään heiltä sellaista käytöstä ja ettei hän koskaan olisi vain naureskellut mukana tuollaisessa touhussa.

Tilanteessa oli kuitenkin vielä yksi mutka. Poliisit sanoivat että he haistavat poikaystäväni hengityksestä alkoholin, mutta eivät voi puhalluttaa häntä ennen kuin hän ajaa autoa ja jos sitten alkoholipitoisuus on yli rajan, poikaystävä saa syytteen rattijuopumuksesta. Vaikka olimme melkein varmoja että hänellä ei ollut alkoholia enää veressä, emme uskaltaneet riskeerata. Kiltit poliisit suostuivat onneksi ajamaan automme kauemmas biletalolta ja lopulta toinen poliiseista sanoi että hän puhalluttaa poikaystäväni koska olisi tyhmää jos joutuisimme odottelemaan autossa turhaan. Olin myös kertonut että meillä on koira kotona odottamassa ja uskon että sekin saattoi vaikuttaa asiaan. Poikaystävä puhalsi pyöreän nollan ja pääsimme vihdoin ajamaan kotiin. Voi että olin onnellinen kun pääsimme pois sieltä. Poliisit kysyivät että haluammeko auton sotkijat syytteeseen, mutta sanoimme että emme halua ongelmia, halusimme ihan oikeasti vain pois sieltä ja poliisit tuntuivat tyytyväisiltä siihen.

Olen kuitenkin aika järkyttynyt siitä millaisen porukan kanssa jouduimme olemaan tekemisissä. En ikimaailmassa ole tavannut tuollaisia ihmisiä, ja toivottavasti en ikinä enää joudukaan tapaamaan. He ovat tämän maailman ehdotonta pohjasakkaa, täysin arvottomia paskiaisia minun silmissäni. En yleensä toivo kenellekään mitään pahaa ja olen muutenkin ihmisrakas henkilö, mutta en voi sanoa toivovani niille tyypeille yhtään mitään hyvää. En todellakaan voi käsittää miten sellaisia ihmisiä on olemassa. Ehkä olen elänyt pumpulissa tähän asti ja kuvitellut että aikuiset ovat joka paikassa edes jollain tasolla aikuisia ja tietävät vastuunsa ja että kaikilla ihmisillä on edes jonkinlainen kunnioitus muita kohtaan, mutta väärässäpä olin. Minä ja poikaystäväni olemme hyviä ihmisiä emmekä ansaitse tuollaista käytöstä keneltäkään. Emme tietenkään aio olla enää missään tekemisissä niiden ihmisten kanssa. Toivottavasti hekään eivät häiritse elämäämme tämän enempää. Poikaystäväni sanoikin että miten ihmeessä tuollaista voi tapahtua ja miten epäreilua se onkaan, sillä me vain haluamme elää rauhassa tavallista elämää ilman mitään ihme draamoja. Normaalia elämää, jossa ihmisillä on tavoitteita elämällään, kunnioitusta muita kohtaan ja vastuuta omasta käyttäytymisestään.

Koko tämä episodi tuntuu muutenkin ihan epätodelliselta. En ole koskaan aikaisemmin joutunut soittamaan poliisia, ja tuntuu että tämä tapahtuma on enemmänkin jonkun Johanna Tukiaisen elämästä kuin minun. Huh huh. Kaikkea sitä maailmalla näkeekin. Tästä lähtien pysyn kotona jos vähänkin tuntuu siltä että saattaisi olla tuollaista porukkaa liikenteessä. Nyt menen etsimään jotain syömistä ja takaisin nukkumaan. En ole tänään syönyt mitään joten ostan varmaan alakerran kaupasta jotain pikaista ja helppoa ja ellen löydä Dukan-ystävällistä ruokaa, palaan Dukanille vasta huomenna.

Voi ei

Tänään tuli eteen ärsyttävä tilanne. Nimittäin poikaystävän kaverilla on synttäribileet ja poikaystävä lupasi että menemme mukaan juhlimaan. Tämä tuo minulle montakin ongelmaa Dukanin suhteen. Joudumme jäämään bilepaikkaan yöksi, koska se on niin kaukana. Joudun siis jälleen syömään muiden armoilla ja en kehtaa tuntemattomassa kyläpaikassa nirsoilla ja kieltäytyä ruuasta. Bileissä myös luonnollisesti juodaan. "Joudun" juomaan itsekin, sillä en todellakaan jaksa katsella tuntemattomia humalaisia ihmisiä selvin päin. Olen sitä paitsi varsinkin uudessa porukassa usein vähän ujo, joten muutama siideri auttaa siinäkin asiassa aika paljon. Annan siis tämän illan mennä vähän poskelleen, MUTTA en missään nimessä halua jatkaa huonoilla teillä yhtä iltaa pidempään! Olen yleensä tosi huono jättämään sitä porsastelua vain yhteen iltaan, joten kaipaisin ehkä vähän potkimista myös teiltä lukijoilta. Jos olen tavallaan vastuussa teille, ruotuun pääseminen on helpompaa! Minulla ei oikein ole muuta vertaistukea kuin te, joten nyt teistä olisi todella apua. Lupaan tulla huomenna kertomaan miten menee, ja lupaan myös, että huomis-iltaan mennessä olen taas kiltti Dukanilainen.

Nyt laittautumaan, wish me luck!

Cruise-osio

Vihdoin ja viimein tuosta yläpalkista löytyy Attack-vaiheen ohjeiden lisäksi Cruise-vaiheen ohjeet. Sain sopivasti kirjoitettua ne loppuun kerratessani huomenna alkavaa cruisea. En varmaankaan ihan heti kirjoita kahden viimeisen vaiheen kuvauksia, sillä niissä on taas oma paneutumisensa ja ajattelin syventyä niihin tarkemmin vasta sitten kun olen niitä aloittamassa. (Jos joku ihan välttämättä tarvitsee ohjeet ja pyytää niitä, voin kirjoittaa ne aikasemminkin.)

Tänään kävin kaupassa ja ostin ihanan näköisiä kirsikkatomaatteja, tummanpunaisia paprikoita, kurkkua ja rapsakkaa jäävuorisalaattia. En ole valitettavasti jääsalaattia täältä löytänyt, ja muutenkin salaatit tuppaavat olemaan pusseissa valmiiksi pestyinä ja revittyinä. Siksi ne varmaan menevät pilalle niin äkkiä. Suomen reissulla tulen nauttimaan suunnattomasti tuotteista joita täältä ei saa, tai jotka täällä ovat huonompia kuin Suomessa. Ehkä suurin himotuksen kohteeni on kunnon suomalainen raejuusto. En ole täällä törmännyt kuin yhteen rasvattomaan raejuustoon ja kyseinen tuote maistuu ihan kamalalta. Olisi ihana syödä lounaaksi raejuustoon sekoitettua tonnikalaa tai laittaa raejuustoa PV-päivinä salaatin joukkoon. Vesi kielellä täällä jo noita ihanuuksia odottelen.

Huomenna siis cruisea! Nyt iltapalalle ja nukkumaan.

Viimeinen Attack-päivä

Tänään on päivä 10, eli huomenna alkaa Cruise-vaihe. Aamupaino oli 71,5kg eli alaspäin mennään edelleen! Ei oikeastaan tekisi edes mieli aloittaa Cruisea kun Attack menee näin kivasti, mutta 10 päivää on maksimiaika Attackilla. Jatkoin tänään dieettiohjeiden kirjoittamista ja koitan saada illemmalla Cruisen ohjeet tänne blogiin, vihdoinkin. Samalla kertautuu vielä itsellekin, että mihin Cruisessa pitää kiinnittää huomiota. Pitää myös ottaa selvää onko kukaan kokeillut 2/2-rytmiä Cruisella, sillä se kuulostaisi itselle parhaalta vaihtoehdolta. Täällä kasvikset menevät pilalle jotenkin tosi nopeasti ja olisi parempi jos voisi ostaa kerralla kahden päivän satsin kasviksia ja syödä ne kaikki ennen proteiinipäivien kasvistaukoa. Yhden päivän satsia on vaikea ostaa, koska pakkaukset ovat aika isoja. Ja 1/1-rytmillä välipäivän jälkeen ne ovat jo menneet vähän huonoksi. Mmm nyt kun aloin ajatella kasviksia, alkoi ihan tehdä niitä mieli. Punainen paprika, kirsikkatomaatit, kurkku ja jääsalaatti ovat herkkuani. Muutin mieltäni, sittenkin on kiva aloittaa Cruise! ;)

Hei kaikki lukijat!

Oho, ensimmäistä kertaa katselin Bloggerin tilastoja ja huomasin että tätä blogiahan jopa luetaan! Jännää. Pari bloggaajaa oli jopa linkannut blogini omassa blogissaan, kiitos siitä! Olen aina ollut tosi huono "verkostoitumaan" ja ei tämänkään blogin tarkoitus ole saada mahdollisimman paljon lukijoita, vaan kirjoittaa itselle ja muille asiasta kiinnostuneille Dukan-dieetistä. Ihan tosi tosi oikeasti olen niin innoissani tästä että haluaisin kaikkien paino-ongelmien kanssa painiskelevien löytävän tämän dieetin ja kokeilevan sitä. Tiedän että mikä sopii minulle, ei välttämättä toimi toiselle, mutta kyllä silti suosittelisin antamaan Dukanille mahdollisuuden.

Huolimatta siitä mitä juuri sanoin, on mahtava huomata että blogia luetaan. Tiedän omastakin blogikäyttäytymisestä sen, että useimmat eivät koskaan kommentoi lukemiaan blogeja ja siksi on vaikea arvioida käykö blogissa kukaan. En ole lähtenyt mukaan siihen villitykseen että aina postauksen lopuksi kysytään joku puoliturha kysymys jolla lukijat saataisiin kommentoimaan. Ilman muuta kannustan kommentoimaan täälläkin, mutta olen itse aina vieroksunut sitä hassun ja väkinäisen oloista kyselyä, tyyliin "Mulla on jo vähän tullu rusketusta, entäs teillä?". Minä kysyn jos on jotain oikeaa kysyttävää, mutta kukin tyylillään. Ehkä tämä mielipiteeni tuntuu jostakin vähän epäsosiaaliselta tai jopa töykeältä, mutta en missään nimessä tarkoita sitä niin. Otan aina mielelläni vastaan esim. linkkejä muihin laihdutusblogeihin, laihiskokemuksia (varsinkin Dukaniin liittyen) tai vaikka pelkän tervehdyksen että moi, luen blogiasi! Ja ne jotka kyselevät blogeissaan saavat ihan rauhassa tehdäkin niin, tämä nyt oli vain oma mielipiteeni. Luen kyllä silti kaikenlaisia blogeja, kysellään niissä tai ei. =)

Minulla oli joku toinenkin tärkeä aihe mielessä, mutta se ehti tässä kirjoittaessa kadota aivojen syövereihin... Toivotaan että muistuu vielä mieleen.

Päivä 9.

Aamupaino oli tänään 71,8kg, eli nyt ollaan päästy ennen lomaa olleisiin lukemiin ja vähän ylikin! Paino on pudonnut yhteensä 2,6 kiloa. Tästä on kiva jatkaa ja on entistä enemmän motivaatiota olla repsahtamatta, kun tietää että sitten joutuu taas aloittelemaan alusta ja tavoitepainon saavuttaminen siirtyy kauemmaksi tulevaisuuteen.

Tein eilen oat bran muffinsseja, joista tuli ihan hyviä. Laitoin tosin makeutusainetta ihan liikaa ja ohjeessa sitä olisi ollut vielä enemmän. Testailen muffinssireseptejä takuulla enemmänkin, sillä ne ovat niin helppoja syödä kiireessä aamupalaksi tai ottaa mukaan välipalaksi. Laitan reseptin tännekin kunhan testaan sitä vielä kerran ja pikkuisen tasoittelen aineiden määriä. Poikaystäväkin yllättäen tykkäsi oat bran-muffinsseista. Hän sanoi ensin että ne maistuvat ihan puurolle, mutta söi sitten kuitenkin kolme putkeen. Heti uunista tulleina ne olivat ihan hyviä, mutta mielestäni ne maistuivat paremmalta tänään. Lämmitin niitä hetken mikrossa ja söin sellaisenaan. Makeutusaineen maku jää suuhun aika ikäväksi jälkimauksi, mutta uskon että se korjaantuu kun ensi kerralla laitan makeutusta reilusti vähemmän.

Attack jatkuu

Päätin olla Attack-vaiheessa sen täydet 10 päivää kun on mennyt sen verran helposti elämä ilman kasviksia. Kolme päivää siis pelkkää proteiinia vielä. Eilen pääsi protskuruuat melkein loppumaan enkä syönyt sitten kovin paljoa, mutta eipä ollut nälkäkään. Nyt tosin nälkä kurnii ja menen kohta aamupalalle. Piti herätä "jo" puoli kymmeneltä kun sähkömies tuli asentamaan uutta sähkömittaria (oli muuten aika komea nuori kaveri!) ja piti olla avaamassa ovia. Eihän tuossa muuten mitään, mutta menimme nukkumaan vasta viiden maissa. Unet jäivät siis vähäisiksi ja tuntuu että väsymys vielä vähän lisää nälkää.

Olen miettinyt vaihtoehtoja oat bran galetelle kun lähikaupasta ei saa fromage fraisia ja sitten joudun syömään oat branit munakkaan kanssa, jossa ne eivät ole niin hyviä. Jostain luin oat bran muffinsseista, jotka kuulostavat kyllä tosi hyviltä. Pitää etsiä resepti ja katsoa ovatko ne sopivia Dukanille. Laitan sen sitten tänne jos löydän. Muffinssi olisi ihanaa vaihtelua aamupalaksi. Niitä kun tekee kuitenkin kerralla enemmän, niin ei tarvitse olla aina heti aamusta kokkailemassa. Olen hirveä laiskimus mitä kokkaamiseen tulee. En myöskään koskaan ole ollut mikään kovin hyvä kokki, ja minulle on jotenkin ihan mahdotonta miettiä mitä uutta sitä kokkailisi. En vain keksi mitään ja teen aina niitä samoja vanhoja jo puulta maistuvia ruokia. Jos jollain on mielessä joku hyvä proteiini- tai protsku-kasvis-resepti niin otan innolla vastaan! Saisi vähän vaihtelua syömisiin. Minulla on vaan ne ainaiset pihvit pannulla paistettuna, savulohi sellaisenaan, kana myös pannulla lähes rasvattoman tuorejuuston kanssa ja katkaravut joita vedän naamariin suoraan rasiasta. Hyväähän nuo kaikki ovat, mutta eiköhän se kyllästyminen iske jossain vaiheessa.

Nyt joka tapauksessa aamupalalle!

Hyvä olo

Paino oli tänään sama 72,3kg kuin eilenkin. Fiilis on hyvä ja edelleenkin dieetin suhteen kaikki menee kivasti. Alkupäivien hurjien mielitekojen jälkeen ei ole uusia mielitekoja ollut oikeastaan ollenkaan. Jos nyt alkaa yksityiskohtaisesti miettiä jotain herkkuja, niin kyllähän niitä alkaa tehdä mieli, mutta pitää vain olla ajattelematta niitä.

Vaikka kiloja ei ole lähtenyt vielä kuin pari, huomaa olon keventyneen huomattavasti turvotusten ja nesteiden kadottua. Olenkin vaihtanut isot roikkuvat t-paidat normitoppeihin ja hyvin istuviin t-paitoihin kotona hengatessani. Ulos lähtiessä laitoin ennen aina jonkun löysähkön hupparin tai muun vastaavan peittämään pullottavaa mahaa, mutta nyt voi uskaltautua uloskin niissä kireämmissä paidoissa. Olen miettinyt sitä että sitten kun Dukan-dieetti on osaltani ohi (tai siis kun olen viimeisessä, loppuelämän kestävässä vaiheessa) uskon ihan täysin siihen että yksi päivä pelkkää proteiinia viikossa todella pitää kilot poissa. Jos on joku erikoinen tilaisuus edessä, voi varmaan olla attackilla muutaman päivän ja pääsee kivasti eroon turvotuksista. Ihana tietää että Dukanissa on systeemi joka pitää huolen siitä etteivät kilot tule takaisin. Kyllähän useimmat nimittäin ainakin joskus ja osittain onnistuvat laihduttamaan, mutta ne kilot tulevat aina takaisin. Tai ainakin saa ihan hirveän tarkkaan katsoa mitä suuhunsa laittaa. Ei sellaista kukaan perusjamppa jaksa pitempiä aikoja. Se on kuin olisi laihiksella vaikka ei olekaan.

Pikapäivitys

Tänään aamupaino oli 72,3kg. On Se aika kuusta, joten ihan ymmärrettävästi painonnousu hidastuu vähäksi aikaa. Söin taas aamupalaksi katkarapuja, lounaaksi lohta ja illalliseksi kanaa. Nyt nautiskelen vielä kreikkalaisen jogurtin ennen nukkumaanmenoa.

Kaikki on ihan ennallaan, ei raportoitavaa. Paitsi voisin kai mainita, että peräpäästä on koko dieetin ajan tullut pelkästään löysää tavaraa. Ei siis ainuttakaan kiinteää versiota. Ei siinä sinällään mitään uutta ole, minulla on pienen ikäni ollut melkein päivittäin vatsa löysällä. Mutta nyt se tuntuu olevan, jos mahdollista, vielä löysempää, joten ajattelin mainita. Jos vaikka joku koittaa dieettiä ja kohtaa samanlaista suolen toimintaa, niin ei tule sitten yllätyksenä. =D

Kuvia jee!

Vihdoin sain aikaiseksi optimoida kuvat blogia varten (eli naaman suttaus ja kuvien pienennys). Eipä niissä mitään kummoista tosin ole, normi lomakuvia. Karsin joukosta yhden järkyttävän läskikuvan, josta kyllä tulee mahtava "ennen"-kuva laihdutukseen! Ilman meikkiä, kiiltävän hikinen naama, rintsikoiden sijaan mekon alla oleva uikkari (eli lässähtäneet tissit) ja pieni otollisesti viuhahtanut tuulenhenkäys joka vielä pullotti mekkoa vähän entisestään, tekivät kaikki yhdessä kuvasta ihan hirvittävän kamalan! En ole vielä valmis sitä julkisesti esittelemään, mutta ehkä sitten kun olen laihtunut tavoitteeseeni, voin tosiaan käyttää sitä ennen-kuvana. Mutta tässä siis lomakuvia! Klikkaamalla saa isommaksi.

Tässä ihanainen yksityinen uima-altaamme iltavalaistuksessa.

Minä! Tämä ei ole se kamala tuulenvire-kuva, vaikka tässäkin tuuli kivasti puhaltaa.

Ostin lomaa varten nämä varvassandaalit, mutta ei tullut käytettyä kovin paljoa. Nätit kengät silti.

Nämä sen sijaan olivat superahkerassa käytössä. Tosi hyvät jalassa, eivätkä puristaneet tai hanganneet ollenkaan! Ja tosi söpöt sekä sattumoisin lempiväriäni.

Sain isiltä joskus tuliaisiksi Intiasta tuollaisen onnenkorun. Sinne voi kirjoittaa pienen lappusen sisälle, jossa voi olla joku toive tms. Minulla siellä on poikaystävän kirjoittama rakkauslappu. =)

Rannalla Kindlen kanssa. Mahtava laite, suosittelen! Se on siis kirjojen lukulaite Amazonilta. Superkäytännöllinen reissussa.

Ajelimme majapaikan lähiympäristössä ja löysimme tälläisen ihmeellisen järven. Vesi oli ihan luonnottoman turkoosia, vaikka ei se tässä kuvassa pääse ollenkaan oikeuksiinsa. Oli hienon näköinen.

Sama järvi. Tässä paikassa otettiin myös se kuuluisa hirveä valaskuva...

Nuo jäätelöt näyttivät niin taivaallisilta että oli pakko pysähtyä nappaamaan kuva, vaikka meillä ei sitten muka ollutkaan aikaa ostaa mitään. Nytkin tulee vesi kielelle kun noita katsoo... Äkkiä seuraavaan kuvaan!

Minä taas, poseeraamassa. En ole ennen harrastanutkaan "pitkä paita+leggings"-yhdistelmää ja olo tuntui aika alastomalta. Ihan kuin olisi unohtanut housut kotiin.

Siinäpä ne. Kenkäkuvia ei nyt ollut tuon enempää kun en reissussa ostetuista kengistä ole vielä ottanut kuvia. Ehkäpä niitäkin joskus laitan.

Tänään oli aamupaino 72,4kg. Enää puoli kiloa reissua edeltäneeseen painoon. Päänsärkyä ei onneksi ole tänään enää ollut. Söin aamupalaksi läjän kinkkua (kun en jaksanut laittaa mitään) ja lounaaksi lohimedaljonkeja sitruunalla maustettuna. Jogurtit pääsivät loppumaan, joten välipala jäi väliin (hah!), mutta kohta pitäisi taas iltaruokaa mietiskellä. Pitää kauppaankin vielä ehtiä, kun vessapaperikin loppui ja niitä jogurtteja olisi kiva saada.

Kuvia huomenna!

Hei sain ne kuvat tänään sentään siirrettyä koneelle! Huomenna siis laittelen niitä esille.

Tänään oli ihan hirveä helvetillinen maailmanlopun päänsärky. Se tulee näköjään aina tässä kolmen-neljän päivän jälkeen. No, ei pidä repsahdella ettei sitten tarvitse enää kertaakaan aloittaa dieettiä alusta ja kärsiä tuosta kamaluudesta. Ei voinut edes syödä mitään kun päätä särki niin kovaa että oksetti ja kuvotti ja itketti ja vaikka mitä. Buranat eivät toimineet, mutta kyllä se sitten päivän mittaan hellitti, varsinkin sen jälkeen kun olin syönyt. Voi miten jumalallinen tunne nyt onkaan kun kipu on tuoreessa muistissa ja nyt se on poissa. Ah.

Söin tänään sekalaista kanaa, lihasuikaleita, savulohta ja katkarapuja. Nyt onkin aika mennä sänkyyn, mutta meillä on tapana katsoa poikaystävän kanssa jakso tai pari Buffy vampyyrintappajaa läppäriltä sängyssä ennen nukkumaanmenoa, joten se taitaa olla tänäänkin ohjelmistossa (ollaan kutoskauden lopussa, joten enää yksi kausi jäljellä, yhyy). Otan siihen seuraksi iltapalajogurtin kun en sitä vielä tänään ole syönyt.

Attack hyvässä vauhdissa

Dieetti on taas lähtenyt käyntiin tosi kivasti. Samoin kuin laihtuminen. On niin ihana mennä vaa'alle kun aina on jotain lähtenyt! Ainoastaan vähän harmittaa ajatella missä lukemissa tässä oltaisiinkaan jos loma ei olisi sotkenut tahtia... Mutta eihän noin saa ajatella. Pitää vain pitää huoli siitä, että sellaisia taukoja ei enää tule. Olen menossa Suomeen pariksi viikoksi heinäkuussa, ja aion kyllä syödä muutaman ruisleivän ja mahdollisesti karjalanpiirakoita munavoilla, mutta sovellan dieettiä vain ihan vähäsen sen reissun aikana. Tällä kertaa EN ANNA dieetin mennä puihin!!

Tänään aamupaino oli 72,6kg. Enää 0,7kg matkaa siihen mitä olin ennen reissua, ja siitä sitten hurjaa haipakkaa kohti tavoitepainoa.

Olen muuten aikamoinen lupailija niiden lomakuvien suhteen, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi siirtää niitä koneelle. Innostuin toissapäivänä lukemaan kynsiblogeja ja ryntäsin eilen kauppaan ostelemaan ihania kynsilakkoja. Eilinen meni sitten niitä testaillessa ja unohdin koko lomakuvat ja kenkien esittelyn. Katsotaan jos tänään saisi aikaiseksi.

Toinen jes!

Eilen illalla oli ihan hirveät mieliteot. Siivosin vähän kaappeja ja löysin vaikka mitä suklaita ja karkkeja, mutta kiikutin ne kiltisti aina poikaystävän pohjattomaan mässykuiluun. Sitten hän ehdotti vielä että haetaan jostain pikaruokapaikasta iltaruuat! No ajoimme kiinalaiseen ja minä aikani siinä menua katseltuani totesin ettei siellä ole mitään mitä voisin syödä. Houkutus sortua oli hirmuinen, mutta niin vain kävelin ulos ostamatta mitään. Poikaystävä halusi kebabin, joka tosin on täällä erilaista kuin Suomessa. Täällä "kanakebab" tai normi kebabliha ostetaan yleensä naan-leivän kanssa. Mukana tietysti tulee myös rankalaiset, ollaanhan sentään Brittilässä. Olin tänne muutettuani ihan järkyttynyt kun joka ikiseen ateriaan kuuluu ranskalaiset. Kiinalaisessa pitää erikseen tilata riisi (ja usein tarjolla ei ole keitettyä riisiä, ainoastaan fried rice), tai muuten annos tulee ranskalaisilla. Kiinalaisessa! Kyllä on ihme paikka.

Nyt eksyin raiteilta.. Niin siis pointtina oli että menimme vielä kebabbilaan, enkä ostanut sieltäkään mitään! Siis riemuvoitto houkutuksien saralla. Ja se palkittiin tänään aamulla, sillä paino oli 73,2kg. Jee! Tuostahan päästään taas ennen lomia saavutettuihin lukemiin alta aikayksikön.

Tänään söin rasiallisen pikkukatkarapuja aamupalaksi, kalkkunaleikepihvejä päivällä ja iltaruokaa tässä vielä mietiskelen. Pihviä tai lohta löytyy jääkaapista, joten niistä pitää valita.

Olen juonut ihan hirveästi light cokista, vaikka alunperin ei pitänyt juoda sitä ollenkaan. Näin sitä laihiksen aikana periaatteet muuttuu. Vähennän kyllä sitä juomista kunhan laihis on hyvällä mallilla. Nyt vain on tosiaan ollut niitä mielitekoja ja cokiksen juonti auttaa niihin aika hyvin.

Jesss!

Paino ei ollut onneksi sittenkään kivunnut takaisin aloituslukemiin! Jipii! Aamupaino tänään siis 73,7kg. Onhan tuossa takapakkia, mutta ei läheskään niin paljon kuin kuvittelin. Tästä on hyvä jatkaa!

On tullut paljon kyselyjä että miten tämä dieetti nyt oikein toimii jne. Sanon vielä tässä kaikille, että tuossa kirjoitusten yläpuolella on linkkejä sivuille, joissa selitän tarkkaan dieetin ohjeet. "Dieetin perusteet"- ja "Attack"-linkit kannattaa siis ehdottomasti lukea jos on kiinnostunut Dukanista! Täältä tietysti vielä puuttuvat tarkemmat kuvaukset muista kun tuosta ensimmäisestä vaiheesta, mutta nyt kun olen palannut lomalta, saan kirjoitettua loputkin ohjeet piakkoin. Ja aina voi tietysti ostaa Dukanin kirjan, jos meikäläisen ohjeidenkirjoitustahti on liian hidas. ;)

Nyt viuhahdan keittiön puolelle aamupalaa laittamaan. En eilen syönyt ollenkaan galettea, kun huomasin että fromage frais oli jäänyt ostamatta, joten tänään pitääkin kipaista kauppaan kunhan mieheke tulee töistä. Ajattelin laittaa aamupalaksi ison munakkaan ja täytteeksi savulohta. Mmmm!

Paluu arkeen

Tänään jatkoin loman romuttamaa Dukania. Aloitan taas Attack-vaiheella, mutta en ole päättänyt miten pitkään. Katson fiiliksen mukaan.

Aamupainoa en tänään ehtinyt ennen syömistä punnita, joten paino selviää vasta huomenna. Kaipa se siinä 75 kilon kinkamilla taas pyörii, veikkaisin.

Tänään olen syönyt lohta, naudan pihvejä ja katkarapuja. Iltapalaksi haukkaan kohta kreikkalaisen jogurtin ja harkitsen munakasta. Ei ole oikein tehnyt mieli syödä hirveästi vaikka on vähän nälkä ollutkin. Muutenkin olen ollut väsynyt ja tylsistynyt, eikä oikein mikään ole tänään huvittanut. Ehkä huomenna on jo parempi päivä. Joka tapauksessa Dukan on taas käynnissä ja huomenna olisi tarkoitus laittaa niitä lupaamiani loma- ja kenkäkuvia näytille. Mutta nyt iltapalalle ja nukkumaan. Hyvää yötä!

Huomenna vihdoin uusi alku

Jee, pääsin vihdoin käymään kunnolla ruokakaupassa tänään. Dukan siis jatkuu huomenna! Wohoo! Olen syönyt kuin pieni possu loman jälkeen, kaikenlaista herkkua (tosin suklaata vain vähäsen ja sipsejä en ollenkaan) ja pikaruokaa kun keittiö oli lomalta palattuani niin hirveässä sotkussa ettei siellä tehnyt mitään mieli kokkailla. En jaksanut sitä heti siivota ja muutenkin ärsyttää muiden jälkien siivous. Poikaystävän kaverit olivat tehneet ryyppyillan tiimellyksessä ruokaa ja jättäneet KAIKEN levälleen. Einespakkaukset olivat pöydillä (vaikka noin metrin päässä on iso roskis) ja ällöjä roippeita sisältäviä lautasia oli kaikki tasot täynnä. Puoliksi juotuja kahvikuppeja oli pitkin kämppää sekä tietysti lähes tyhjiä oluttölkkejä. Yhh! Hirveitä äidin siivoukseen tottuneita aaseja, aikuiset miehet! Luulisi että kylässä ollessaan edes osaisi vähän katsoa millaisen sotkun jälkeensä jättää, mutta ei.

Alunperin piti jatkaa Dukania jo tänään, mutta menemme syömään illalla vuosipäivän kunniaksi poikaystävän kanssa, joten päätin viivyttää aloitusta vielä yhden päivän. En ole käynyt reissun jälkeen vaa'alla, pelottaa! Mutta itsepä olen ahminut, ei auta kuin ryhdistäytyä ja antaa Dukanin hoitaa hommansa.

Huomiseen!

Kotona taas

Ah, ihanaa olla kotona! Vaikka loma olikin tosi kiva, ei ole kodin ja oman sängyn voittanutta. En tänään ehdi kirjoittaa kuin tälläisen pikapäivityksen kun on niin paljon puuhaa, mutta tässä siis lomakuulumiset:

Vietin loman kymmenen päivää todella laiskasti ja ihanasti aurinkoa ottaen ja altaassa pulikoiden. Kävimme muutaman kerran ajelemassa lähiseuduilla ja kerran vähän pitemmällä, mutta muuten pysyttelimme kiltisti lomakotona. Luin pari kirjaa ja pelailin Nintendo DS:llä, sekä ratkoin muutaman suomalaisen ristikon. Ostin ihania kenkiä ja pari ihanaa huivia, sekä pari tuliaista. Kengistä laitan kuvia kunhan ehdin.

Entä sitten dieetti? No sehän meni ihan päin persettä heti alussa. Jouduin Espanjaan lennettyäni odottamaan melkein 8 tuntia lentokentällä Suomesta tulevia perheenjäseniä ja kentällä ei ollut sitten mitään Dukan-ystävällistä. Ainoastaan joku Deli-paikka jossa myytiin panineja ja patonkeja (ei edes salaattia) ja Burger King. En ollut syönyt muutekaan koko päivänä, koska lento lähti niin aikaisin aamulla. Rahanvaihdossa tuli sellainen pikku yllätys, että siellä ei huolittu Pohjois-Irlannin puntia. Olin ihan äimänä, ei ollut tosiaankaan tullut edes mieleen että Englannin ja P-Irlannin punnilla on jotain eroa. No, minulla ei sitten ollut yhtään rahaakaan. Kun perhe viimein saapui paikalle, olin niin nälkäinen että oli pakko ostaa täytetty patonki. Ei siinä vielä mitään, mutta emme käyneetkään kovin usein ulkona syömässä niin kuin olin ajatellut, ja minun oli syötävä sitä mitä muutkin kotona söivät. Luovutin siis Dukanin suhteen jo heti loman alussa. Motivaatiota olisi ollut, mutta käytännössä se olisi ollut aika mahdotonta. Harmillista, mutta en ottanut siitä sitten sen kummempia paineita, koska onhan tässä loppuelämä aikaa. Yritän palata dieetille huomenna, mutta todennäköisimmin vasta ylihuomenna, sillä en ehdi käymään tänään kaupassa ja pitää ostaa alakerran pikkukaupasta jotain nopsasti valmistuvaa. Aloitan sitten ihan alusta, sillä paino on varmasti nesteidenkin kerryttyä lähellä alkupainoa, ja haluan sen hyvän startin uudestaan käyntiin.

Onhan tämä nyt takapakkia dieetille mutta kyllä se tästä. Eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Cruise - päivä 2

Aamupaino oli tänään 72,1kg, eli kuten Dukan sanoi, Cruisen alussa saattaa olla pientä nesteiden kertymistä, mutta tilanteen pitäisi korjaantua pian. En ole ehtinyt syömisiäkään kirjailla ylös reissutohinoiden ohessa.

Huomenna (tai tänä yönä) lähden siis Espanjaan kymmeneksi päiväksi. En yhtään tiedä onko siellä mahdollisuutta päästä nettiin, joten blogi saattaa olla myös lomalla sen 10 päivää. Mutta jos pääsen nettiin, teen mahdollisuuksien mukaan pikapäivityksiä. Reissun jälkeen laitan myös valokuvia tänne blogiin. Aikomuksenani on olla Dukanilla parhaani mukaan koko lomareissun ajan. Saa nähdä miten onnistuu. Missään nimessä en kuitenkaan palaa vanhoihin syömätottumuksiini (eli vedä koko reissun ajan holtittomasti sipsejä, suklaata ja rasvaista ruokaa ravintolassa). Tämä loma tulee kyllä testaamaan motivaatiotani, sillä houkutuksia ihan varmasti on.

Mietin tässä että voikohan kauraleseitä laittaa matkatavaroihin (siis ruumaan meneviin tietysti). Varmaan tosi epäilyttävän näköinen paketti läpivalaisussa ja laukku varmaankin sitten tutkitaan... Mutta ei kai siitä mitään sen kummempia seuraamuksia voi olla. En viitsisi jättää sen toivon varaan, että kauraleseita Espanjasta löydän, kun ne ovat kuitenkin olennainen osa dieettiä.

Eilen oli ekana PV-päivänä (protsku & kasvis) ihan kiva napostella kirsikkatomaatteja ja kurkkua. En kuitenkaan ihan hirveästi ehtinyt kasviksia syödä, kun muutenkin syöminen meni niin myöhäiseksi. Tänään söin taas vaniljagaleten aamupalaksi ja lounaaksi katkarapuja. Päätin ottaa 1/1-rytmin Cruise-vaiheeseen, joten tänään on PP-päivä (pelkkä proteiini). Teen vihdoin sitä kalkkunaa, ettei jää homehtumaan loman ajaksi kun ei poikaystävä niitä kuitenkaan syö. Hänellä on ihan oma donitsi-muro-säilykeperuna-omenapiirakka-kerma-mössöherne-energiajuoma dieettinsä. Eli siis hän syö juuri sitä mikä on helpoin valmistaa ja säilyy kaapissa tarvittaessa vuosikausia, plus tietysti ne herkut, joita hän voi mättää kassikaupalla eikä todellakaan liho grammaakaan. Epäreilua. Katsoin juuri eilen illalla vierestä kun tyyppi veti kuusi täytedonitsia putkeen ja tänään aamupalaksi neljä. Tescossa kun on melkein aina tarjouksessa 10 donitsia yhdellä punnalla. Söin itsekin niitä ennen, mutta ne ovat niin makeita ja täyttäviä ettei kyllä kahta enempää voinut kerralla syödä. Ihan pikkiriikkisen eilen haikailin niiden perään, mutta se meni nopeasti ohi.

Pitääkin palata nyt pakkaamaan viime hetken pakkailuja ja nälkäkin alkaa olla. Siispä jos minusta ei kuulu vähään aikaan, älkää huolestuko! Olen nauttimassa Espanjan auringosta, uimisesta, lukemisesta ja perheen kanssa vietetystä laatuajasta. Kuulemisiin!

Cruise - päivä 1

Tänään siirryin dieetiin toiseen vaiheeseen eli Cruiseen. Saan siis syödä proteiinin lisäksi kasviksia. Syömisten kannalta meni vähän plörinäksi tosin, sillä oli niin kiirettä koko aamu ja päivä, että yhtäkkiä huomasin etten ollut ehtinyt syödä mitään ja kello oli jo kuusi illalla. Poikaystäväkin oli nälkäinen ja ehdotti että haemme ruokaa kiinalaisesta. Meillä on lähistöllä sellainen mahtava kiinalaispaikka, jossa saa buffet-tyylisestä vitriinistä valita ison muoviboksillisen ruokaa vähän päälle viidellä punnalla. Ajattelin että otan sitten pelkkää lihaa ja kasviksia, mutta unohdin ne kastikkeet.. Kaikki ui suuressa määrässä kastiketta ja vaikka se ei kermaista olekaan, minulla ei ole mitään hajua mitä siihen on käytetty. Liha ja kanakin varmaan paistetaan öljyssä, mutta ei nyt auta jälkeenpäin valittaa. Erottelin kuitenkin parhaani mukaan lihan ja kasvikset kastikkeesta. En kutsuisi tätä repsahdukseksi, mutta ei tuollaista ruokaa kovin usein voi syödä ilman seuraamuksia. Lasketaan se sitten vaikka pieneksi hemmotteluksi onnistuneen Attack-vaiheen kunniaksi.

Ostin myös ison pullon Pepsi Maxia, sillä huomasin miten paljon helpompaa on taistella satunnaisia mielitekoja vastaan jos voi juoda light-limsaa.

Aamupaino oli tänään 71,9kg, joten pikkuhiljaa lähestytään kuutosella alkavia lukuja! Pitää oikein tarkkaan katsoa mitä syö Espanjassa, jotta kaikki tähän asti tehty työ ei mene hukkaan. En pääse kymmeneen päivään vaa'alle ollenkaan ja varmasti loman jälkeinen punnitus jännittää. Olisipa ihanaa jos onnistuisi pudottamaan painoa lomareissullakin.

Nyt takaisin pakkailuhommiin. Pitää myös kertauksen vuoksi lukea Cruise-vaiheesta kertova kappale uudestaan Dukanin kirjasta, jotta tietää tarkalleen mikä on sallittua ja mikä ei.

7. päivä

Aamulla tuli kiire enkä ehtinyt vaa'alle. En ehtinyt tosin aamupalaakaan syödä, joten punnitsin itseni kun tulin takaisin kotiin ja paino oli 72,1kg.

Ostin Espanjan reissua varten pari kesäpaitaa ja söpöt tummansiniset ballerinat. Otan kuvia kunhan ehdin ja laitan tänne näytille, että saadaan edes jotain pientä piristämään näitä pelkkiä tekstimerkintöjä.

Söin "aamupalaksi" taas tutun galeten, mutta unohdin maustaa sen. Söin sen sitten keittokinkun kanssa, koska kyseinen kinkku maistuu aika suolaiselta ja se korvasi galetesta unohtuneen suolan. Kohta laitan lohen uuniin ja napsin varmaan taas vähän katkarapuja lounaaksi. Jotain käyttöä pitäisi keksiä kalkkunalle, mutta taidan odottaa huomiseen ja syödä kalkkunasalaatin. Tänään siis on viimeinen päivä Attack-vaihetta (venytin Attack-vaiheen seitsemään päivään) ja huomenna on kasvikset sallittu! En ole vielä päättänyt minkä vaihtelurytmin otan PP (pure protein, eli pelkkä proteiini) ja PV (protein & vegetables, eli proteiini & kasvikset) päiville. Dukan suosittelee vaihtamaan joka toinen päivä, mutta myös 2/2 tai 5/5-rytmit ovat mahdollisia. Kaikilla rytmeillä kuukauden jälkeen katsottuna painon pitäisi olla pudonnut saman verran, mutta 1/1-rytmillä varsinkin pudotus kuulemma aluksi hidastuu ja sitten taas palaa normaaliin tahtiinsa. Ehkä se kuitenkin on kaikista käytännöllisin. Mietin asiaa vielä tämän päivän.

Syömiset - Päivä 6

En eilen päässyt illemmalla päivittämään ollenkaan, sillä netti oli poikki huoltotöiden takia koko illan ja yön. Tässä joka tapauksessa eilisen syömiset:

Galette savulohella
180g isoja katkarapuja
Total 0% kreikkalainen jogurtti
4 pientä naudan pihviä

Poistin pihveistä ennen paistamista kaikki ylimääräiset roippeet ja olivat tosiaan trimmauksen jälkeen sen verran pieniä, että söin ne kaikki. Mmmm liha on hyvää. =)

Olimme eilen aika pitkään ulkona koiran kanssa ja kotiin tultuani teki mieli jotain muuta juomista kuin vettä. Siispä ostin alakerran kaupasta puolen litran pullon light kokista. Kylläpä maistui hyvältä! Saatan sittenkin taipua aspartaamilakosta ja juoda light-limsoja koko dieetin parin ekan vaiheen ajan. Siis pari kuukautta. Jos huomaan ylimääräistä ärtyneisyyttä (jota viimeksi light-limsojen kittaamisesta seurasi), harkitsen tilannetta uudelleen.

6. päivä

Tänään herättiin ajoissa (eli ennen puoltapäivää..) ja mentiin kaupungille pyöriskelemään. Oli kaikkea pientä ostettavaa, mutta aikaa tuhlaantui silti useita tunteja. Niinhän se yleensä menee. Kävin huvikseen vaatekaupassa kokeilemassa kivoja farkkuja, mutta on vielä sen verran iso pehva meikäläisellä, että sopivien farkkujen löytäminen on todella harvinaista. Tarttui silti mukaan kesähame ja pari kivaa sormusta (h&m-tyylisiä halpiskoruja). Ei vielä ollut sovituskopissa sellaista hyvää oloa joka aika nopeasti yleensä valtaa laihiksella ollessa, kun huomaa että vaatteet eivät kiristä ja purista ja voi ehkä kurkkia jopa pienempiä kokoja. Unohdan välillä että tässä ollaan vasta laihdutuksen alkumetreillä.

Aamupunnitus kertoi minun laihtuneen sata grammaa. On sekin parempi kuin ei mitään. Tein taas aamupalaksi savulohigaleten ja söin lounaaksi katkarapuja.

Saa nähdä saanko sittenkään tällä viikolla kirjoitettua noita loppuja dieettiohjeita tänne. Lähden sunnuntaina kymmeneksi päiväksi Espanjaan ja on kaikenlaista pakkaus- ja matkakiirettä tässä. Espanjan reissu tulee olemaan hankala Dukanin kannalta, mutta aion pysyä tiukkana ja tehdä kaikkeni jotta pystyisin syömään sääntöjen mukaan. Mieliteot eivät ole niinkään suuri ongelma, vaan se miten reissussa pystyy tälläistä tarkkaa dieettiä noudattamaan. Käymme varmaan useasti ulkona syömässä ja ravintolassa tulee olemaan vaikeaa valita ruokansa oikein. Onneksi olen sitten jo dieetin kakkosvaiheessa, joten saan syödä kasviksia. Hedelmistä (ja jälkiruuista) kieltäytyminen tulee olemaan ikävää, mutta välttämätöntä. En juo normaalisti light-limsoja, mutta reissussa pitää varmaan tehdä niiden suhteen poikkeus. Niitähän saa Dukanilla ollessaan juoda, mutta itse koitan vältellä aspartaamia, joten en ole limsoihin koskenut.

Suussa maistuu edelleen pahalta ja tekee mieli koko ajan juoda vettä peittääkseen tuon maun. Illalla nukkumaan mennessä se on kaikkein ärsyttävintä. Päivällä voi sentään peitellä sitä esim. purkalla, mutta sängyssä pyöriskellessä se tuntuu tosi voimakkaana. On se kuitenkin parempi kuin päänsärky, joten täytyy vain elää sen kanssa.

Nyt lähden keittelemään vihreää teetä. Tekee vähän mieli napostella taas jotain, mutta pitää paistaa vaikka pihvi ja syödä se ja toivoa, että naposteluhimo menee sen myötä ohi.

Syömiset - päivä 5

Nyt täytyy kyllä myöntää ettei tullut kovin paljoa tänään syötyä. Ei ollut nälkä ja unohduin koneelle pelailemaan eikä ajan kulua huomannut. Tässä joka tapauksessa päivän ruokalista:

Galette savulohella
Kinkkua naposteltuna pari kertaa päivän mittaan
Total 0% kreikkalainen jogurtti
Seafood selection 230g (eli siis katkarapuja, jotain simpukoita, mustekalaa jne.)

Siinäpä ne. Huomenna pitää muistaa syödä enemmän. Noita simpukoita syödessä on aina pidettävä katse pois lautaselta, koska muuten menee ruokahalu. Niistä kun tuntuu pursuavan kaiken maailman tuntosarvea ja kippurajalkaa sisältä, mutta ne maistuvat hyvältä jos en katso niitä. Pureskellessa pitää myös olla ajattelematta että nyt on sitten koko simpukan repertuaari suussa, peräaukkoineen aivoineen kaikkineen. Ei niillä oikeasti varmaan ole sen enemmän aivoja kuin peräaukkoakaan, mutta jotenkin se ajatus aina koittaa puskea mieleen juuri kriittisellä nielaisuhetkellä.

Suussa maistuu tosi metalliselle, mutta se nyt on käsittääkseni ihan normaali ja tunnettu sivuoire matalahiilarisella dieetillä. Päänsärky ei ole palannut ja nälkää ei ole ollut, edelleenkään. Kaikki siis hyvin ja huomenna lisää. Öitä!

5. päivä

Söin eilen iltapalaksi vielä 100g savulohta ja yhden jauhelihapihvin. Liekö sitten niin myöhäisestä syömisestä johtuen, aamupaino oli sama kuin eilen, eli ei lisää pudotusta tällä kertaa. Eipä tuo haittaa kun muuten on mennyt niin hyvin.

Dukan sanoo että neljännen päivän jälkeen saattaa alkaa olla ummetusta, saapa nähdä. Söin aamupalaksi galeten savulohen kanssa ja oli jälleen oikein hyvää. Teen varmaankin tänään jotain kalkkunasta, kun tuli sitä useita paketteja ostettua.

Olo on edelleen hyvä ja päänsärkyä ei ole ollut enää ollenkaan. Löysin pari uutta englanninkielistä Dukan-blogia, joissa kirjoittaja on pudottanut huikeita määriä painoa Dukanin avulla. Niitä on aina kiva lukea ja ne boostaavat motivaatiotakin, vaikka ei ole vielä motivaation kanssa ollutkaan pienintäkään ongelmaa. Nälkä ei ole ollut kertaakaan ja tällä hetkellä tuntuu että voisin jatkaa Attack-vaihetta vaikka ikuisuuden jos se olisi terveellistä. Olin alunperin päättänyt olla Attack-vaiheessa kuusi päivää, mutta saatanpa venyttää sitä vielä yhdellä päivällä.

Vaikka olen vasta dieetin alussa, tuntuu jo ihan mahtavalta että olen löytänyt näin mukavan ja helpon tavan laihduttaa! Harmittaa vähän etten löytänyt sitä aiemmin ja jouduin kamppailemaan painon kanssa vuosikaudet. Melkein tekee mieli kaupungilla mennä lihaville ihmisille kertomaan tästä, hehe. Joku saattaisi pitää sitä hiukkasen loukkaavana. =P Mutta täällä blogissa voin onneksi vapaasti hehkuttaa. Suosittelen suosittelen suosittelen Dukania kaikille!!!

Syömiset - päivä 4

Huhhuh, sain juuri kirjoitettua puhtaaksi Dukan-dieetin perusteet ja Attack-vaiheen tarkan kuvauksen. Ne löytyvät sivun yläosan linkeistä. Ei ollut ihan pieni urakka! Huomaamattani siihen hurahti tuntikausia, jonka aikana en syönyt mitään. Ei hyvä! Nyt pitää pikaisesti syödä yöpalaa ja venyttää vähän nukkumaanmenoa, ettei heti syönnin jälkeen menisi nukkumaan.

Tähän mennessä olen tänään syönyt:

Vaniljagalette
2 jauhelihapihviä
kinkkuleikkelettä
2 naudan pihviä
170g Total 0% jogurtti vaniljalla maustettuna

Lisäksi tietysti paljon vettä ja maistoin tänään myös uutta mangon makuista vihreää teetä, joka oli oikein hyvää. Syön yöpalaksi varmaankin eilen paistamani kalan (koljaa) sitruunalla maustettuna.

Huomiseen!

Jogurttiasiaa

Tänään opittua: jogurttia ei voi maustaa piparmintulla. Tai siis voi, mutta se ei ole sitten syötävää. Sitä ei myöskään kannata maustaa appelsiini-uutteella, sekin oli aika pahaa. Yksi purkillinen jogurttia meni hukkaan noissa kokeiluissa, mutta nytpä olen taas astetta viisaampi jogurttien maustaja. Pysyttelen siinä hyväksi havaitussa vaniljassa. Olisi kiva tosin saada siihenkin joskus vähän vaihtelua. Tietääkö kukaan muita keinoja jogurtin maustamiseen? Kaikki ehdotukset otetaan innolla vastaan!

4. päivä

Jee, taas oli painoa lähtenyt 0,4 kiloa ja olo on edelleen ihan hyvä. Ajattelin ensin olla Attack-vaiheessa viisi päivää, mutta ei kuusikaan pahaa tekisi kun kerran motivaatiota riittää.

Toisena sivuvaikutuksena on nyt tullut kehiin paha maku suussa. Tekee mieli juoda koko ajan vettä, jotta saisi tuon ällön maun pois edes vähäksi aikaa. Purkkaa voisi tietysti harkita myös. Dukan sanookin kirjassaan, että purkan syönti on jees kunhan se on sokeritonta.

Palataan asiaan myöhemmin, nyt pitää mennä aamupalalle, suihkuun, kauppaan ja vaikka minne!

Syömiset - päivä 3

Tänään oli oikein hyvä päivä dieetin suhteen. Ilokseni huomasin että päänsärky ei ilmaantunutkaan illalla minua kiusaamaan! Illalla oli tosin muutama ihan pikkuruinen hetki, jolloin teki mieli napostella jotain. Naposteltavaksi olisi noina hetkinä kelvannut ihan dieetin mukainenkin purtava, mutta proteiini-naposteltavia on aika hankala keksiä. Join kuitenkin noina hetkinä paljon vettä ja mieliteko meni ohi.

Päivän syömiset:

Galette vaniljalla
3 jauhelihapihviä
kalkkunaleikettä
1 filee river cobbleria (toisen heitin roskiin, yäk)
170g Total 0% kreikkalaista jogurttia
2 naudan pihviä pannulla paistettuna

Pihvit olivat tosi hyviä, kala ei ollut. Niin kuin jo sanoin, oli kyllä viimeinen kerta kun ostan kyseistä kalaa. Taidan tästä lähtien muutenkin ottaa etukäteen selvää tuntemattomista kaloista tai muista tuotteista, ettei mene rahaa hukkaan kamaluuksiin. Olin ostanut toistakin kalaa, savustettua haddockia (joka on ilmeisesti suomeksi kolja), josta luin jo paljon parempia juttuja. Laitoin sen uuniin ensimmäisen kalan perään ja se oli ihan hyvää (maistoin siis pikkuisen, vaikka huomiselle sen teinkin). Suomessa laadukkaaseen ihanaan loheen tottuneena tosin tuo kolja tuntui jotenkin liian sitkeältä, ei ollenkaan suussasulavaa pehmeyttä niin kuin lohessa. Jätin sen kaiken lisäksi hiukkasen liian pitkäksi aikaa uuniin, varmaan sekin vaikutti asiaan. Paloittelin valmiin koljan kulhoon ja laitoin jääkaappiin huomista odottamaan.

Huomenna menen taas ruokaostoksille ja tällä kertaa muistan ostaa katkarapuja ja kanaa. Olin ihan täysin unohtanut koko kanan! Kana (tai vielä parempi kalkkuna) on olennainen osa proteiinidieettiä ja se on onneksi jopa vähän halvempaa kuin monet muut lihatuotteet. Meillä on ihan tässä samassa rakennuksessa lihakauppa (butcher), joten ostan kanani sieltä. Pitää muutenkin tutustua paremmin kaupan tarjontaan kun on niin kätevä sijainniltaan.

Huomenna on suunnitelmissa myös käydä ostamassa jotakin monivitamiinitabletteja. Dukan suosittelee syömään monivitamiinia ainakin dieetin painonpudotusvaiheissa.

Nyt hyvää yötä!

Pangasius-kala

Tein tänään uunissa kalaa jonka englanninkielinen nimi oli River Cobbler. Ajattelin että kuulostaa ihan hyvältä ja hinta oli kalaksi alhainen. Olisi tuosta hinnasta pitänyt kai jotain päätellä, koska kalaa syödessäni googlailin mikä kala se oikeastaan on, ja vastaan tuli lähinnä kaikkea tosi ällöttävää. Ilmeisesti Suomessa kalaa myydään nimella pangasius. Ihmiset puhuivat jostain dokumentista jossa oli näytetty miten tätä kyseistä kalaa kasvatetaan ja käsitellään, ja kuulemma tosi likaisissa ja epäilyttävissä olosuhteissa tuo kaikki tapahtuu. Ostin kalani Asdasta (paikallinen markettiketju) ja ei tullut edes mieleen että se voisi olla jotenkin epäilyttävä tuote, kun kerran isossa marketissä myydään. Lisäksi se oli ainoa kala joka ei ollut jumalattoman kallista, täällä kun esim. lohi (josta tykkään hirveästi) on aivan järkyttävissä hinnoissa. Kala on yksi tärkeistä Dukan-dieetin sallituista ruuista ja tuo ruokavalioon vaihtelua. Siksi olen nyt aika pettynyt. Minusta se maistui ihan syötävälle, ei nyt mitään erikoisen hyvää, mutta vaihtelun vuoksi ihan ookoo. Ei tuo dokumentti edes minua olisi säikäyttänyt kovin pahasti, mutta netti vaikutti olevan täynnä ihmisiä jotka ovat saaneet pangasiuksesta pahan ruokamyrkytyksen, juurikin Tescosta tai Asdasta ostettuna. Lisäksi en ollut varma miten pitkään kalaa pitää uunissä pitää. Paketissa sanottiin että vaivaiset 10 minuuttia, mutta se kuulosti niin erikoisen lyhyeltä ajalta, että pidin varmuuden vuoksi puoli tuntia. Vähän kyllä jännittää että miten maha reagoi. En aio ostaa river cobbleria toistamiseen.

3. päivä

Aamuvaa'an tulos oli jälleen mukava, paino on nyt 72,8kg, eli eilisestä lähtenyt 0,6kg. Päänsärky oli aamulla poissa, mutta veikkaan että se tulee vielä päivän mittaan takaisin. Poikaystäväkin sai hyviä uutisia työhaastattelustaan: työt alkavat ensi viikolla! Jes!

Söin tänään ihan reilun aamupalan. Kolme jauhelihapihviä (pieniä), kuutisen siivua kalkkunaleikettä ja oat bran galette. Maistoin galeten taas vaniljalla, mutta eilisen parin tipan sijaan laitoin teelusikallisen uutetta ja vielä pikku lorahduksen päälle. Maku oli ihan kohdallaan. Ostan tänään savulohta ja syön huomisen galetteni suolaisena versiona lohen kanssa. Tänään ajattelin tehdä myös uunikalaa kun tuli kahta erimerkkistä kalaa ostettua. En muista tähän hätään mitä kaloja ne olivat, mutta kerron myöhemmin kunhan pääsen ruuanlaittopuuhiin.

Fiilis koko dieetistä on edelleen tosi korkealla. On todella kiva mennä aamulla vaa'alle kun painoa on joka kerta vähän vähemmän. Se on mannaa motivaatiolle, ihan niin kuin kirjassa luvattiin. Sivuvaikutuksena on tähän saakka ollut vain se iltaa kohden iskevä päänsärky. Väsymystäkin varmaan on jonkun verran, mutta koska vietän lähinnä aikaa kotona, ei sitä huomaa. Koiran kanssa käyn tietysti ulkona lenkillä sen puoli tuntia päivässä (ja koira pääsee sen lisäksi läheiselle niitylle juoksentelemaan monta kertaa päivässä) ja kaupassakäynnit sun muut arjen asiat hoidan lähes päivittäin, mutta aika kotikissana tässä tällä hetkellä elellään. Olen aina ollut aika koti-orientoitunut (äiti sanoisi että sellaisia ne Ravut ovat..) ja rakennan mielelläni pesää jossa on kiva oleskella. Olisi ihana päästä remppailemaan ja laittamaan puutarhaa, mutta ei ole vielä omistusasuntoa (eikä omaa pihaa) joten saavat nuo unelmat vielä odottaa.

Aamulla loikoilin sängyssä ja mietin kaikkia ihania vaatteita jotka näyttävät päälläni hyvältä sitten kun olen laiha. On ihan mahtavaa ajatella ettei siihen tavoitepainoon ole ikuisuuksia, vain muutamia kuukausia! Sellainen aikahan menee ihan hetkessä. Muistan aikaisemmilta laihdutuksilta sen hyvän ja itsevarman olon joka valtaa kun on lähellä tavoitetta ja vaatteet mahtuvat päälle eikä joka paikasta pursuile läskiä. Kun läskinä haluaa vältellä peilejä, laihana ei tunnu saavan niistä tarpeekseen! Jos sen hyvän olon saa pidettyä mielessään mielitekojen hetkellä, on laihtuminen jo paljon helpompaa.

Syömiset - päivä 2

Kootaanpas taas päivän ruokalista:

Kolmen munan munakas, täytteenä purkillinen tonnikalaa (vedessä)
Shape Zero jogurtti
3 pientä jauhelihapihviä
Oat bran galette
170g kreikkalaista 0% jogurttia maustettuna vaniljauutteella
2 pientä jauhelihapihviä

Tuntemukset olivat aamulla hyvät, mutta päivän mittaan alkoi särkeä päätä. Illalla päänsärky oli melkein sietämätön ja on vieläkin aika kova, vaikka otin kaksi 500mg parasetamolia. Päänsäryn pahimmassa vaiheessa melkein näköä haittasi ja silmät vetistyivät kun jomotti niin kovaa. Erään blogin mukaan päänsärkyjen ei pitäisi olla kuin mietoja, mutta kyllä tämä menee kirkkaasti elämäni pahimpien päänsärkyjen joukkoon. Voivatkohan esim. menkat vaikuttaa kipuherkkyyteen tai pahentaa päänsärkyjä? Toivon mukaan tätä kipua ei kestä kovin monta päivää, voi olla että muuten pitää olla jo huolissaan terveydestään. Kaikissa löytämissäni lähteissä luvataan päänsärkyjen hellittävän muutaman päivän sisällä tai viimeistään dieetin toisen vaiheen alkaessa. Paras olisi! Kyllä ketuttaisi jos joutuisi lopettamaan dieetin tuollaisen syyn takia. Uskon kuitenkin että kyllä se tästä helpottaa. Enkä muutenkaan ole valmis luovuttamaan ihan niin helpolla.

Päänsäryn lisäksi välillä on muutenkin huono olo ja oksettaa. Ei onneksi ole kuitenkaan mitään tullut ulos. Minä tosin hyvin harvoin oksennan, eikä minulla ole koskaan toiminut mikään "sormet kurkkuun"-systeemikään. Oksennusrefleksi tuntuu puuttuvan melkein kokonaan. Ainoastaan tosi pahassa krapulassa tosi harvoin tulee joskus tavaraa ylös. Nykyisin en juo melkein ollenkaan alkoholia (tai siis ennen dieettiä en juonut, nyt dieetin aikanahan ei edes saa juoda) joten ei ole ollut pitkään aikaan krapuloitakaan. Minulla ei ole mitään aatetta tuon juomattomuuden takana ja kyllä alkoholi ystävien seurassa illanvietoissa maistuu, mutta nyt kun asun ulkomailla, ei niitä illanviettoja ole juurikaan ollut. Ystävät ovat Suomessa ja täällä en ole saanut ns. omia kavereita ollenkaan. Poikaystävät kaverit ovat tulleet tutuiksi, mutta heidän illanvietoissaan harvemmin nautitaan alkoholia. He nauttivat päihteensä poltettavassa muodossa ja koska minä tai poikaystäväni emme sellaista harrasta, eivät illanvietot imelässä savussa oikein innosta. Jo normaalissa tupakansavussa istuminen on tarpeeksi ikävää. Minua ei tämä tilapäinen kaverittomuus niin haittaa, koska tiedän että syksyllä opiskelujen alkaessa kavereita on tarjolla kasapäin. Ja toki pidän yhteyksiä Suomen kavereihin mesellä, Facebookissa ja Skypellä.

Palataksemme vielä hetkeksi Dukaniin, minua ihmetyttää se, miksi monet asiantuntijat sanovat ettei Dukan-dieetti yksinkertaisesti toimi. Netti on pullollaan foorumeita ja blogeja Dukanisteista jotka ovat laihduttaneet huomattavia määriä huomattavan nopeasti. En ole itse asiassa löytänyt ainuttakaan kirjoittajaa, joka on noudattanut dieettiä kunnolla eikä ole laihtunut. Silti usein törmää (netti-)lehtiartikkeleihin, joissa asiantuntijat dissaavat Dukania ja sanovat koko dieetin olevan hölynpölyä. Eivät selvästikään ole itse kokeilleet!

Vielä täysin aiheeseen liittymättä: on tosi ärsyttävää kun muistaa jonkun sanan englanniksi, mutta ei suomeksi. Tämä on vääjäämättä seurausta siitä, että kotikielenä on englanti ja suomea tulee puhuttua tosi vähän. Tuntuu ihan nurinkuriselta kun pitää oikein sanakirjasta katsoa mitä joku mielessä oleva englannin sana on suomeksi. Itse tietää mitä sana tarkoittaa, mutta se suomen vastine ei vaan tule päähän. Tämä kävi äsken "tilapäinen"-sanan kanssa. Mietin vain sanaa temporary ja suomen vastinetta miettiessä aivoissa löi tyhjää. Sanakirja.org pelasti tilanteen tällä kertaa, mutta harmittaa että suomen kieli on niin vähällä käytöllä että sanat alkavat unohtua. Mitä jos Suomeen lomalle tullessani olen se ärsyttävä muka-ulkomaalaistunut tyyppi joka ei muka muista enää suomen kieltä ja puhuu puoliksi englantia! Tiedätte varmaan tyypin, taisi sellainen olla jossain sketsisarjassakin joskus. Onneksi nyt kirjoitan edes tätä blogia suomeksi. Minulla on aina ollut mielestäni hyvä suomen kieliopin tuntemus ja hyvä kielikorva ja olisi tosi inhottavaa jos se kokonaan katoaa.

Nyt kello näyttää jo melkein kolmea, joten on korkea aika painua unten maille. Palaamme asiaan huomenna!

Kreikkalainen jogurtti

Ahh, mikä makuelämys! Lirautin Total 0% kreikkalaiseen jogurttiin (muistan nähneeni myös Suomessa ainakin S-marketissa) vanilla extractia (piti laittaa ihan reilusti 170g purnukalliseen jogurttia, että sai makua kunnolla esiin) ja tuli tosi hyvä vaniljajogurtti! Paksua ja täyteläistä vaikka 0% onkin, ja mikä parasta, hiilareita vaan 4 grammaa sadassa grammassa. Sisällysluettelossa (tai äh, mikä sen nimi nyt on.. raaka-ainelista tms.) ei ollut lueteltu kuin lehmänmaito ja joku perus jogurttimassa-aines, joten lisättyä sokeriakaan ei ole. Tätä saisi käsittääkseni nyt sitten vetää hyvällä ruokahalulla enemmänkin, mutta eiköhän tuo yksi pikku purnukka riitä tältä erää. Vaihdan kyllä ehdottomasti sen Shape Zeron tähän kunhan syön ne jo ostetut Shapet pois. Mahtava löytö siis! Tästä löydöstä saamme kiittää Tescon nettisivuja, joilta näkee kaikki myymälöistä löytyvät tuotteet. Kävin läpi sieltä sivukaupalla fat-free jogurtteja ja etsin sitä kaikista matalahiilarisinta. Paljon kätevämpää kuin seisoskella ikuisuudet kaupan jogurttiosastolla tuoteselosteita (ah, se se oikea sana oli!) tihrustaen.

On kivaa löytää tuollaisia Dukan-ystävällisiä tuotteita, joita voi sitten pitää "turvatuotteina" joista varmasti tietää että ne ovat sallittuja. Tähän mennessä turvalistallani tosin on vasta kaksi tuotetta: tuo jogurtti ja Lidlin savukalkkunaleike, jossa on muistaakseni vain 1g hiilareita ja rasvaa sadassa grammassa. Muissa löytämissäni leikkeleissä ja kinkuissa oli aina epäilyttävän paljon hiilareita ja niitä syödessä miettisin aina että saakohan tätä nyt kuitenkaan syödä ja mitä jos tämä onkin kielletty.

Oat Bran ja Galette

Tohtori Dukan (jotkut kutsuvat häntä Dohtoriksi) käskee koko dieetin ajan ja myös koko loppuelämän syömään oat brania. En ole ihan varma mitä tämä on suomeksi, mutta jonkinlaisia kauraleseitä ne kai ovat. Olen etsinyt joka paikasta kyseistä tuotetta, mutta löysin vain Tescon omaa merkkiä (vähän kuin Suomen Pirkka tai Rainbow, tai muu vähän kökkö halpismerkki) olevaa oat brania. Sitä oli Dukan-foorumilla haukuttu, mutta pakko oli ostaa kun ei muuta löytynyt. Nyt alun Attack-vaiheessa sitä saa (tai pitää, kummin haluaa ajatella, mutta minusta se on ihan hyvää) syödä 1,5 ruokalusikallista päivässä, ja seuraavissa vaiheissa määrää lisätään. Oat branin tarkoitus on pitää vatsa toiminnassa, sillä proteiiniruokavalio saattaa aiheuttaa ummetusta. Söin oman oat branini Dukanin neuvoman lettuohjeen muodossa. Laitan ohjeen nyt tähänkin, vaikka se kirjasta löytyy ja varmasti netistä muualtakin. Dukan kutsuu lettusta kirjassaan nimellä Galette.

Dukanin oat bran galette

1,5 ruokalusikallista oat brania
1,5 ruokalusikallista fromage fraisia (rasvatonta)
1 munanvalkuainen tai koko kananmuna
omavalintaiset mausteet (makeat tai suolaiset)

Aineet sekoitetaan kulhossa ja lisätään maun mukaan esim. makeutusainetta tai pikkuisen suolaa. Lettunen paistetaan teflon-pannulla, johon on tipautettu muutama tippa (ja tosiaan vain pari hassua pisaraa) öljyä joka sitten levitetään talouspaperilla. Lettua paistetaan 2-3 minuuttia molemmin puolin. Dukan lupaa että lettuset säilyvät jääkaapissa jopa yli viikon ja ne voi myös pakastaa. Siten voi tehdä kerralla isomman satsin ja syödä esim. aamupalana joka aamu.

Itse maustoin lettuseni vaniljauutteella (vanilla extract) mutta laitoin sitä ihan liian vähän koska se ei edes maistunut valmiissa letussa. Letun voin maustaa ihan miten vain, tai vaikka syödä sen savulohen tai muun omavalintaisen täytteen kanssa. Sokeria ja muita kiellettyjä aineita ei tietenkään saa käyttää, mutta itse aion kokeilla ainakin kanelia ja testata uudestaan hieman isomman vaniljauute-lorahduksen kanssa. Myös tuo savulohiajatus sai veden kielelle.

Jos ei jostain syystä löydä oat brania mistään, voi sitä tilata myös Dukanin nettisivuilta. En tiedä miten tilaus Suomeen onnistuu, mutta Dukan mainitsi kirjassaan että Suomi on yksi maailman suurimmista oat branin tuottajista, joten eiköhän sitä Suomessa saa ihan ruokakaupasta. Dukan on kuulemma tehnyt yhteistyötä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa kehitelläkseen parhaan tavan jauhaa ja sihdata oat brania. Ainakin siis netistä Dukanin sivuilta tilattu oat bran on "valmistettu" juuri tämän ihanteellisen kaavan mukaan.

Laihdutuskavereita etsitään!

Laihdutus on aina kivempaa porukassa ja laihdutuskaverit ovat hyödyllisiä varsinkin repsahduksissa ja muuten vaan kannustuksessa. Siispä ottaisin ilomielin vastaan esim. linkkejä muihin Dukan-blogeihin, tai tietysti myös muilla menetelmillä laihduttavien blogeihin. Jos laihdutat ja sinulla ei ole blogia, jätä vaikka kommenttia minun blogiini ja kerro laihdutuskuulumisia. Jos joku tietää hyviä laihdutusaiheisia foorumeja tms. niin täällä otetaan vastaan kaikki mahdollinen laihdutukseen liittyvä. Tai ehkä olet vastikään innostunut juuri Dukanista ja aiot aloittaa tai olet jo aloittanut dieetin? Olisi aivan hurjan kiva laihduttaa "yhdessä" ja jakaa kokemuksia ja tuntemuksia! Voin tietysti koittaa parhaani mukaan myös neuvoa Dukanisteiksi mieliviä, mutta tosiaan olen itsekin vielä ihan untuvikko tällä saralla.

Seuraan tietysti muunkin aiheisia blogeja, esim. muoti- ja ruokablogeja, sekä joitain hauskasti kirjoitettuja "arki"blogejakin. Muodista en ole sinänsä hirveän kiinnostunut, mutta hyvin kirjoitettu muotiblogi runsaalla kuvituksella on aina ihan kivaa luettavaa. Pitäisi tähänkin blogiin varmaan laittaa kuvia, mutta omia kuvia minulla ei hirveästi ole, varsinkaan sellaisia joissa ei meikäläisen turpea pärstävärkki tönöttäisi etualalla, ja en halua naamaani nyt ainakaan vielä tänne näkyviin. Ehkä sitten onnistuneen laihdutuksen jälkeen voin laittaa jotain ennen-jälkeen systeemiä. Netistä olen kalastellut paljon motivaatiokuvia laihdutukseen, mutta ne ovat varmaankin tekijänoikeuksien alaisia ja en siksi niitäkään oikein uskalla käyttää. Jos joku tietää enemmän noista kuvien tekijänoikeuksista ja kuvien käytöstä omassa blogissa, ottaisin infoa mielelläni vastaan.

Ai niin, lisäsin blogini myös Blogilistalle. Tuossa vasemmalla on tuo nappi-juttunen, josta voi kätevästi seurata blogiani jos Blogilistaa käyttää.

2. päivä

Tänään nukuin vielä pitempään kuin eilen. Ei vaan jaksanut vääntäytyä ylös kun väsytti eikä ollut mitään sen kummempaa syytä nousta. Poikaystävä kävi aamulla työhaastattelussa (nykyisessä työssä liian vähän tunteja, hän on ravintola-alalla) ja minä heräilin pitkin aamua, mutta käänsin aina kylkeä ja nukahdin uudestaan. Kahden jälkeen (*nolo*) sitten vihdoin nousin ja kirmasin heti vessaan ja vaa'alle. Ajattelin että ei varmaan vielä näy muutosta, liekö nesteetkään vielä lähteneet liikkeelle, mutta vaa'an lukema olikin suuri iloinen yllätys! Paino oli tippunut kokonaisen kilon! Tiedän että ei se läskistä ole lähtenyt vaan nesteistä, mutta eipä minulla koskaan aikaisemmin päivässä ole nesteetkään kilon verran heitelleet. Tänään pitäisi vielä menkkojenkin alkaa ja yleensä tässä vaiheessa kuuta ei paino todellakaan ole laskusuhdanteessa. Onnistunut ensimmäinen päivä siis, olettaisin!

Aamupalaksi tein taas kolmen munan munakkaan (keltuaisineen päivineen), mutta tällä kertaa laitoin mukaan vähän Fromage Fraisia ja purkillisen tonnikalaa. En eilen syönyt enää iltapalaksi mitään (hyvä niin, pitää karsia sitä iltasyömistä muutenkin) joten tonnikala jäi tälle päivälle. Sekoittelin munakkaan pikku kulhossa ja lisäilin taas runsaasti mausteita (ei suolaa) ja täytyy myöntää että se seos näytti ihan oksennukselta. Mutta maistuu jälleen hyvältä joten en valita.

Tällä hetkellä olo on (menkkakipuja lukuunottamatta) ihan hyvä. En tosin ole tehnyt tänään muuta kuin istunut koneella ja vastahan minä heräsin, mutta eipä ole ainakaan se kauhea heikotus päällä, joka eilen illalla vei naisesta mehut.

Vettä join eilen reilut kaksi litraa. Minulla on 75cl juomapullo jonka juon vähintään kaksi kertaa päivässä tyhjäksi, mutta olen aina juonut ihan kivasti vettä, joten kolmekin pullollista menee helposti. Dukan käskee juomaan VÄHINTÄÄN 1,5 litraa vettä päivässä ja uhkaa että muuten sisäelimet joutuvat koetukselle kaiken sen proteiinin kanssa, ja painonlasku saattaa muutenkin tyssätä. Veden juonti puhdistaa elimistöä ja ainakin minulle tulee parempi olo kun juon säännöllisesti runsaasti vettä. Pitääkin käydä täyttämässä vesipullo kun huikkasin juuri viimeisen huikan! Olen viime aikoina juonut myös paljon vihreää teetä. En nyt muista auttoiko se aineenvaihduntaan vai nesteiden poistoon vai mihin lie, mutta vihreä tee maistuu hyvältä ja on vaihtelua vedenjuontiin. Minulla on metallinen teekannu johon haudutan kaksi teepussia ja juon pikkuhiljaa kannun tyhjäksi. Ennen laitoin teekupilliseen pikkuisen hunajaa, mutta nyt täytyy jättää sekin pois. Vaatii vähän totuttelua juoda tee ilman makeutusta (en tykkää makeutusaineiden mausta) mutta kyllä se menettelee ilmankin ja siihen varmaan tottuu.

Edellisistä dieeteistäni poiketen tällä dieetillä ei ruoka ole koko ajan jatkuvasti 24/7 mielessä. Kun saa syödä sallittuja ruokia niin paljon kuin haluaa, ei tarvitse miettiä että jos nyt syön, en enää illemmalla voi syödä. Tämän dieetin pitäisi aikanaan hillitä myös ruokahalua ja mielitekoja. Nyt alkumotivaation vallitessa ei edes aamulla yöpöydältä löytynyt suklaapatukka (poikaystävän) aiheuttanut minkäänlaista reaktiota, mutta dieetin edetessä ja alkuinnostuksen laantuessa luulisi mielitekojen palaavan. Hiilarihimot varmaan iskevät päälle jossain vaiheessa, mutta katselen sitten motivaatiokuvia (joita minulla on koneella kansiollinen, laihoja julkkiksia, kivoja vaatteita jne) ja luen vaikka Dukanin kirjaa uudestaan. Jospa niillä eväillä sitten vältän sudenkuopan. Mutta siitä lisää sitten kun (jos?) se on ajankohtaista.

Syömiset - päivä 1

Tänään heräsin vasta puolen päivän maissa, joten aamupala venähti aika myöhään. Olen tällä hetkellä "kotivaimona" ja odottelen ensi syksynä alkavaa opiskelua. Olenkin siis ottanut laihdutuksen päätehtäväkseni, kun ei oikein muutakaan tekemistä ole.

 Joka tapauksessa tässä päivän syömiset:

200g kalkkunaleikettä (napsittu pitkin päivää)
100g savulohta
3 munan munakas mausteilla ja kalkkunalla
120g purkki Shape Zero jugurttia
2 (ja vähän päälle) jauhelihapihviä

Tuossa taisi jo mennä niin sanotusti vituralleen se, että luulin vähärasvaisen jauhelihan olevan ookoo ja niinpä pyöräytin pellillisen jauhelihapihvejä. No se kuulemma on ookoo, mutta vähärasvainen tarkoittaakin alle 5% rasvaa sisältävää jauhelihaa. En edes muista koskaan nähneeni niin kevyttä versiota! Käyttämäni jauheliha oli 12% ja nyt ärsyttää että pitääkö ne piffit nyt jättää syömättä.

Tuo Shape Zero jugurtti siis on rasvaton ja sokeriton, mutta siinä on mansikanpaloja mukana, joten sen syönti on rajoitettu. Yritin kolmesta eri kaupasta etsiä sopivaa jugurttia, jota voi syödä rajoittamattomasti, mutta pitää kai yrittää uudelleen.

Munakkaasta sen verran, että Dukan sanoo munanvalkuaisten olevan puhdasta proteiinia ja siis erinomaisia tälle dieetille, mutta entä sitten keltuaiset? Niiden syöntiä kuulemma kannattaa rajoittaa, mutta tuntuu tuhlaukselta heittää puolet kananmunasta roskiin. Pitää lukea tuo kohta uudestaan kirjasta tai kurkkia taas foorumeita.

Saatan iltapalaksi vielä syödä vähän tonnikalaa jos tulee nälkä. Tonnikala vedessä on käsittääkseni erittäin hyvä tuote tälle dieetille.

Täytyy vielä sen verran avautua, että vessassa on saanut kyllä nyt illalla juosta useaan otteeseen. Vatsa on toisaalta löysällä, mutta toisaalta tuntuu että kaikki ei tule ulos. Hauska yhdistelmä: ripuli ja ummetus yhtä aikaa! =P

1. päivä

Nyt olen siis ensimmäistä päivää Dukan-dieetillä. Vietin eilen pari tuntia ruokaostoksilla. Jokaisen tuotteen kohdalla piti syynätä tarkkaan tuoteseloste ja varmistaa ettei hiilareita tai rasvaa ole liikaa. Jugurttien kanssa olin pulassa: rasvattomissa jugurteissa oli aina sokeria ja sokerittomissa rasvaa. Ostin rasvatonta mansikkajugurttia, mutta en ole sitä tänään uskaltanut syödä koska sen hiilaripitoisuus on aika korkea. Löysin myös pitkän etsinnän jälkeen rasvattomia JA sokerittomia jugurtteja pikkupurkeissa, mutta niitäkään en ole vielä maistanut. Pitää ensin käydä Dukan-foorumeilta tarkastamassa mitä muut sanovat aiheesta. Löysin Lidlistä tosi hyvän paketin rasvatonta ja hiilaritonta kalkkunaleikettä, jota olen tänään vedellyt pitkin päivää välipaloina.

Olo on jotenkin outo. En tiedä johtuuko se dieetistä vai kuumuudesta vai jostain muusta, mutta olen aivan poikki. Kävin koiran kanssa puolen tunnin kävelyllä (Dukan VAATII että dieetillä ollessaan pitää kävellä 20 minuuttia päivässä, ei mitenkään mahdoton vaatimus) ja jaksoin kotiin tullessani hädin tuskin nousta rappuset yläkertaan. Tiskatessa heikotti jalkoja ja päätä särkee. Tajusin että kaikelta vouhkaamiseltani en varmaankaan ole syönyt tarpeeksi! Tein heti munakkaan, jota tässä parhaillaan mutustan. Maustoin kolmen munan munakkaan paprikajauheella, chilijauheella, yrttisekoituksella ja soijalla. Suolaa Dukan kehottaa vähentämään, joten jätin suolan pois. Hyvältä maistuu.

Päänsärystä Dukan varoitteli kirjassaan ja sanoi että muutamana ensimmäisenä päivänä voi olo tuntua heikolta ja kannattaa välttää raskaita urheilusuorituksia. En muista luinko kirjasta vai jostain muualta, että saattaa tulla flunssainen tai kuumeinenkin olo alussa. Juuri se minulla nyt on, kuumeinen olo. Tämän luvataan helpottavan parissa päivässä. Toivottavasti, olo on nimittäin todella heikko. Pahoittelen jos juttuni heittelevät laidasta toiseen ilman minkäänlaista rakennetta. Syytän osaksi tätä heikkoa oloa joka saa ajatuksetkin karkailemaan.

Olen aina syönyt aika vähänlaisesti proteiinia, suurimmaksi osaksi siksi, että proteiinipitoiset ruuat ovat kalliimpia kuin rasva- ja hiilarihötöt. Ei minulla nytkään mikään mahtava rahatilanne ole, mutta varsinkin poikaystävä kannustaa että nyt laihdutetaan hinnalla millä hyvänsä. Hän sanoo kyllä olevansa ihan tyytyväinen minuun juuri tälläisenä pullukkanakin, mutta hän ei kuulemma ole tyytyväinen niin kauan kuin minä itse en ole tyytyväinen. Miten lie asian laita. Kyllä minä ymmärrän senkin, ettei läskiä ole yhtään niin kiva katsella siinä vierellä kuin laihaa ja nättiä. Kotona piiloudun isoihin t-paitoihin enkä jaksa meikata tai laittaa tukkaa kun kerta muutenkin näytän niin kamalalta. En silti laihduttaisi toisen käskystä jos itse olisin itseeni tyytyväinen. Laihdutuksen pitää aina alkaa itsestä ja omasta halusta ja motivaatiosta, ei se muuten tule toimimaan.

En tänään vielä mene sen tarkemmin dieetin sääntöjen selostamiseen, jokainen voi ne helposti halutessaan löytää netistä googlettamalla. Sen sijaan kerron fiiliksiä ja listaan illalla mitä olen päivän aikana syönyt. Kyllä minä jossain välissä siihen teoriaankin sitten paneudun, mutta se olkoon huomisen tai jonkun muun päivän urakka.

***

Munakkaan syönnin jälkeen olo parani hieman. Hittolainen kun en edes huomannut ettei ole tullut syötyä tarpeeksi. Dukan käskee varsinkin alkuvaiheessa syömään runsaasti, melkein enemmän kuin mitä tekisi mieli. Aterioita ei myöskään saa jättää väliin. Sen olen huomannut itsekin, että jos aamulla tai päivällä ei syö paljoa, illalla tulee aivan hirveä mieliteko ja syöpöttelyhimo. Pitäisi siis yrittää syödä tasaisesti pitkin päivää. Siinä minulla tuleekin olemaan opetteleminen, kun tapanani on olla päivän alkupuoli syömättä ja sitten illalla vetää ihan hirveä annos ruokaa. Iltasyöminen jatkuu siihen asti kun menen nukkumaan, ja monesti nukkumaan mennessäni olen ihan ähkyssä. Sehän ei ole hyvä juttu ollenkaan. Uni on levotonta kun mahassa myllertää ja keho yrittää sulatella illan mässäilyjä. Kun keho sitten huomaa että sillä hetkellä energiaa ei kulu, se varastoi sen tulevaa varten. Ja noista varastoista tässä nyt sitten yritetään päästä eroon.

Suunnittelu

Dukanin kirjan ostettuani luin sen itse dieettiä käsittelevän vaiheen yhdessä illassa. Olisin halunnut aloittaa saman tien. Tiedätte varmaan sen valtavan määrän motivaatiota, joka valtaa laihdutuksen alkuvaiheessa (ja joka useimmiten on kadonnut kuin pieru Saharaan päivien tai viikkojen kuluttua). Poikaystäväni sanookin että jos dieetin suunnittelu laihduttaisi, olisin oikea luuviulu. Teen muistiinpanoja ja kaavioita, listoja ja taulukoita ja pursuan laihdutusintoa. Yleensä motivaatiota kestää vähän reilu viikon. Sitten näen kaupassa aivan vastustamattoman leivosvalikoiman, ääriään myöten pursuilevat suklaahyllyt ja pakastealtaassa uiskentelevat ranskalaiset ja nuggetit. Saatan aluksi huijata itseäni että "syön vain tämän yhden illan ja sitten palaan ruotuun". Ei niin koskaan käy. Seuraavana päivänä syön edellisen päivän tähteet ("koska ei niitä roskiinkaan viitsi heittää kun ahneuksissaan tuli ostettua niin paljon kaikkea") ja siitä se kierre sitten lähtee. Jossain vaiheessa huomaan että laihis on lentänyt ikkunasta ja paino on joko alkulukemissa tai jopa sen yli. Pidän matalaa profiilia kaiken muun paitsi syömisen suhteen ja parin kuukauden päästä suunnittelen taas innolla uutta "tällä kertaa kestävää" laihdutusyritystä.

Miksi tämä dieetti sitten kestäisi? No ensinnäkin minulla on apuna Tohtori Dukan. Hän kertoo minulle kirjassaan tasan tarkkaan mitä saan syödä ja mitä en, ja mitä minun täytyy tehdä dieetin missäkin vaiheessa. Dukan painottaa että laihduttajaa ei missään nimessä saa jättää yksin dieettinsä kanssa, vaan laihduttaja tarvitsee jonkun ohjaamaan ja kulkemaan edellä. Mielelläni jätän "vastuun" dieetistäni jonkun muun käsiin. Minun täytyy vain noudattaa Dukanin ohjeita täsmällisesti ja tulokset puhuvat puolestaan. Uskon ja luotan tässä vaiheessa vakaasti Tohtori Dukanin sanaan. Kun on aika tarkastella tuloksia, punnitaan myös Dukanin lupaukset. Siihen saakka lupaan hoitaa oman osani diilistä. Ja mikä parasta, Dukan lupaa tuloksia nopeasti. Jo laihdutuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen pitäisi muutaman kilon olla karissut, ja ensimmäinen vaihe kestää vain viitisen päivää.

Tiedän että olen kuin malliesimerkki epäonnistuvasta laihduttajasta. En halua ottaa vastuuta painostani ja epäonnistumisistani vaan keksin tekosyitä ja loppujen lopuksi koitan vain olla ajattelematta asiaa. Hukutan sisäisen laihan ihmiseni suklaavuoren sisään. Tiedän myös että on varmaan muiden mielestä tyhmää ja lapsellista jättää vastuu laihtumisesta jonkun kirjan ja sen kirjoittajan varaan. Mutta jos se toimii minulla niin miksipä ei. En sentään yritä voittaa Täydellisin Ihminen -kilpailua, haluan vain laihtua. Olen sitten vaikka sieltä heikommasta päästä ihmiskuntaa, niitä tyyppejä, joilla ei ole tarpeeksi tahdonvoimaa olla tarttumatta siihen suklaapatukkaan tai sipsipussiin. Syyt syömiseeni ovat nekin varmasti jonkun mielestä mielenkiintoisia, mutta minua ei sen kummemmin kiinnosta miettiä miksi syön. Syömisestä tulee hyvä olo, olen addikti, se siitä. Voisi kai sanoa että olen nyt vieroituksessa Tohtori Dukanin klinikalla. Dukan lupaa, että jo parin päivän päästä syömishimot laantuvat huomattavasti. Saapa nähdä!

Esittäytyminen

Heipä hei! Suoritan tässä pikaesittäytymisen jotta pääsemme nopeasti itse asiaan!

Olen vajaa kolmekymppinen naisihminen, joka on koko elämänsä jojoillut painonsa kanssa. Nuorena olin liikunnallinen ja hyvin aktiivinen ja paino ei ollut ongelma. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä kuvioihin tuli silloinen poikaystävä, jonka myötä harrastukset jäivät yksi kerrallaan ja painoa alkoi kertyä. E-pillereiden aloitus boostasi painonnousua vielä reippaasti. Parikymppisenä huomasinkin siis olevani ylipainoinen. Äiti oli hyvin kärkkäästi kyllä huomautellut aiheesta jo pitemmän aikaa, mutta itse en jotenkaan vain sitä ollut huomannut. Liikunta oli jäänyt melkein kokonaan ja syömiset keskittyivät roskaruokalinjalle.

Kokeilin Painonvartijoita, joilla sainkin muutaman kilon tiputettua, mutta kiinnostus ja motivaatio loppuivat kesken. Siitä eteenpäin tähän päivään saakka olen useimmiten pisteitä tai kaloreita laskemalla laihdutellut ja sitten taas lihonnut. Joskus on paino käynyt tosi kivoissa lukemissa ja olo ollut tosi hyvä ja tietysti olen vannonut että en piru vie anna enää koskaan niiden kilojen tulla takaisin. Mutta kappas, tässä sitä taas ollaan läskeinä, painoindeksi piirun verran päälle 30.

Asialle on nyt tehtävä jotain, pysyvästi. Olen viime aikoina törmännyt netissä useaan otteeseen puheisiin Dukan-dieetistä. "Se on se jolla Hollywood-julkkikset laihduttavat!" Päätin tutustua asiaan tarkemmin ja ostin Kindleen Tohtori Dukanin kirjoittaman dieettikirjan. Maksoi vajaat viisi puntaa (jep, asun Brittilässä). Olin netistä lukenut jo etukäteen kuvauksia dieetistä ja muiden Dukanistien blogeja, ja olin päättänyt että jos kirja vakuuttaa, ryhdyn itsekin tuolle dieetille. Ja kirjahan vakuutti.

Olen aina enemmän tai vähemmän aktiivisesti pitänyt blogia (viime aikoina vähemmän, ei ole oikein ollut kirjoittamisen aiheita) joten laihdutusblogi oli heti kirjan luettuani seuraavana mielessä. Netistä löytyy kasapäin hyvin aloitettuja laihdutusblogeja, jotka sitten kuitenkin yhtäkkiä loppuvat kun kirjoittajan motivaatio on kokenut romahduksen. Tulen taistelemaan kynsin ja hampain jotta tämä blogi ei olisi yksi niistä. Saatte siis luvan osoitella sormella ja nauraa pilkkanaurua jos blogi jää muutaman merkinnän jälkeen unholaan ja jatkan elämääni läskinä. Mutta otan mielelläni vastaan onnittelut jos (ja kun!) onnistun ja pääsen jatkamaan elämääni terveenä, normaalipainoisena ja onnellisena. Tästä se alkaa!